Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

Lausunto 31.10.2007

Iijoen suojeluyhdistys ry.
Sarviperäntie 12 A
93999 KUUSAMO


Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
PL 124
90101 OULU



Viite : Laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä sekä asetus vesienhoitoalueista

Asia : Lausuntopyyntö vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä koskevista yhteenvetoasiakirjoista


Iijoen suojeluyhdistys ry kertoo näkemyksensä vesienhoidon suunnittelun suuntaamiseksi ja tueksi asiakirjan erittelyn mukaisesti:


Vesien tilaan liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet

Yhteenvetoasiakirjoista saa hyvän käsityksen vallitsevasta tilanteesta vesienhoitoalueella. Hydrologisen ja morfologisen tilan muutokset ja niiden suuruus ja eri kuormituslähteiden vaikutukset on esitetty selkeästi yleisellä tasolla eri alueilla. Nykyiset ongelmat on esitetty. Jäimme kuitenkin kaipaamaan jo tiedossa olevien ja odotettavissa olevien uhkien toteamista. Ehkä tämä on jätettykin lausunnonantajien arvioitavaksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään vesitaloudessa ja vesistöissä. Odotettavissa lienee kuivuutta ja tulvia, rehevöitymistä, leväesiintymien runsastumista, kalalajiston muuttumista, avovesikauden pidentymistä. Energiapolitiikan ratkaisut voivat Pohjois-Pohjanmaalla koitua raskaaksi vesistöille. Turvetuotanto, vesivoiman lisärakentamissuunnitelmat ja metsätalouden kasvavat kunnostusojitussuunnitelmat, hakkuutavoitteet ja lannoitustarve näkyvät vesistöjen ekologien tilan heikentymisenä. Näillä ratkaisuilla ja toimilla on keskeinen merkitys, saadaanko vesienhoitolain vaatimukset täytettyä. Elleivät kaikki toimijat sitoudu yhteistyöhön parempaan vesienhoitoon, koko valtava ruljanssi lainsäädännössä, ympäristökeskuksissa ja yhteistyöryhmissä kuulemisineen on aivan turhaa.

Yksi suurimpia ongelmia koko vesienhoitoalueella on satojen patojen aiheuttamat kalojen ja vesieliöiden vaellusesteet sekä voimatalouden ehdoilla tapahtuva virtaamien säännöstely. Lupaehtojen tarkistamisella ja vanhentuneiden velvoitteiden muuttamisella vastaamaan uusia vaatimuksia voidaan kehittää ja parantaa vesivoiman vesistöille aiheuttamia pitkään jatkuneita haittoja ja vahinkoja. Voimakkaasti muutettujen vesistöjen ekologisen tilan kohentaminen ei onnistu, ellei voimatalous sitoudu saavutettavissa olevaan hyvään tilaan.

Toimenpidetarpeita on runsaasti lukuun ottamatta itä- ja pohjoisosassa olevia erinomaisessa ja hyvässä olevia vesiä. Vesiensuojelulliset näkökohdat, tulvien ja kuivien kausien lisääntyminen on otettava huomioon valuma-alueiden suunnittelussa ja maankäytössa laaja-alaisemmin kaikessa toiminnassa. Myös maanviljelyalueilla tarvitaan nykyistä tehokkaamman vesiensuojelun kehittämistä. Keinotekoisesti voimakkaasti muutettujen vesien kohdalla saavutettavan hyvän tilan tavoitetta jää epäselväksi, ellei ole selvitetty, mikä on voimataloudelle merkittävä edunmenetys valtakunnallisesti. Mielestämme se voidaan suhteuttaa voimayhtiön vesistöstä saamaan taloudelliseen hyötyyn.


Onko keskeisimmät ongelmat tuotu esiin

Yhteenvetoon on koottu yhteistyöryhmän näkemykset keskeisistä kysymyksistä, joiden jaottelu neljään aihekokonaisuuteen 1) vesistörakentaminen ja säännöstely 2) hajakuormitus 3) pistemäinen kuormitus ja 4) pohjavesien laatu ja määrä pitävät sisällään suunnittelualueen nykyiset keskeiset kysymykset.

Koska suunnittelu kuitenkin tähtää vuoden 2015 vesien tilaan, keskeisissä kysymyksissä on otettava huomioon sekä ilmastonmuutoksen, tulvien ja kuivien kausien uhkat että maan- ja vesienkäytön paineet. Ainoastaan pohjavesien osalta on käsitelty uhkia. Maakunnallisessa energiastrategiassa on tavoitteena vesivoiman lisärakentaminen ja turpeen pysyvä energiakäyttö myös liikennepolttoaineena sekä toisaalta metsätalouden tavoiteohjelmassa kasvava kunnostusojitus- ja lannoitustarve ja hakkuumäärät. Toteutuessaan nämä yhdessä vaikeuttavat entisestään suunnittelualueella vesien tilatavoitteisiin pääsemistä kaikissa keskeisissä kysymyksissä.

Oulujoen –Iijoen vesienhoitoalueella maapinta-alasta on huomattava osa ojitettua. Tämä kehitys ei voi enää jatkua, vaan kehitys on muutettava toiseen suuntaan, valuma-alueiden kykyyn pidättää vesiä.

Pohjavesien käyttö ei saa vaikuttaa luonnonsuojelualueisiin. Koska Oulujoki toimii Oulun raakavesilähteenä, sen vedenlaadulle on tarpeen asettaa saavutettavissa olevaa parempi tavoite, vaikka vesistö on luokiteltu nyt keinotekoisesti muutetuksi. Tällöin suojellaan myös merkittävää pohjavesialuetta jatkuvalta paineelta vedenottoon.


Keinoja ja toimia, joilla ongelmia voidaan poistaa

  • Vesistörakentaminen ja säännöstely

    Voimakkaasti muutettujen vesistöjen ekologista tilaa voidaan merkittävästi parantaa patojen yhteyteen rakennettavilla luonnonmukaisilla kalateillä, portailla ja ohitusuomilla, kunnostamalla kutualueita ja vähentämällä lyhytaikaissäännöstelyä sekä säännöstelyvälin pienentämisellä järvialueilla. Vaellusyhteyden palauttamien sisävesialueilla on alueellisesti yhtä merkittävä kuin vaellusyhteyden palauttaminen merestä sisävesiin.

    Vanhojen säännöstelykäytäntöjen, jossa säännöstelyjärvien padot voidaan pitää pitkiä aikoja kokonaan kiinni, on muutettava niin, ettei alapuoliselle vesistölle aiheuteta enää huomattavaa haittaa ja vahinkoa. Säännöstelykäytäntöjen muuttamisessa lähentyminen mahdollisimman luonnonmukaista vesistöjen vedenkorkeuksia on tavoite, jolla saavutettavaan hyvään tilaan voidaan päästä. Ilman näitä toimenpiteitä vesidirektiivin edellyttämää hyvää saavutettavissa olevaa tilaa muutetuilla vesistöillä ei ole mahdollista saavuttaa.

  • Hajakuormitus

    Hajakuormituksen parannuskeinojen lähtökohdaksi tulee ottaa vesistöjen valuma-aluekohtainen tarkastelu ja vesistölle ominaisten ongelmakohtien tunnistaminen. Sen lisäksi, että vesiensuojelutekniikoita kehitetään koko ajan, tulee laajamittaisesti ottaa tarkasteltavaksi sekä kuormitusta vähentäviä että vesistön hydrologista tilaa parantavia toimia. Ojitusalueet, jotka eivät ole kasvattaneet puuta odotetusti, voidaan ennallistaa. Suunnittelualueella ojitusalueita on huomattavasti valtakunnallista keskitasoa enemmän. Ojitusten ja mm. turpeennoston takia valuma-alueilta on poistunut huomattavasti vedenpidätyskykyä ja samalla ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutuminen vesitöihin on lisääntynyt ja vesistöjen virtaamaolosuhteet äärevöityneet. Ennallistamisella vaikutetaan valuma-alueiden veden, ravinteiden ja kiintoaineen pidätyskykyyn, ja laajassa mittakaavassa vastataan myös vesipuitedirektiivin yhteen keskeiseen tavoitteeseen tulvien ja kuivien kausien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. Tämä edesauttaa myös voimataloutta, kun virtaamat pysyvät tasaisempina.

    Iijoen alueen purokunnostusten tarkoitus on veden kulun hidastamien ojitetuissa ja hiekalla täyttyneissä puroissa ja valuma-alueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineen jääminen puron tulvatasanteelle. Yhden puron vaikutus on pieni ja paikallinen, mutta kymmenien ja satojen purojen ennallistamisella saadaan jo vaikutus näkymään alapuolisessa vesistössä.

    Metsätalous on suunnittelualueella merkittävä kuormittaja typen ja kiintoaineen osalta, jonka vesistövaikutuksia lisää sen toiminnan laaja-alaisuus ja kasvava intensiivisyys sekä tehostamisvaatimukset. Metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi ojitus- ja lannoitussuunnitelmien luvanvaraisuus tulee ottaa tarkasteluun pikaisesti. Se on mahdollista Ympäristönsuojelulain 29 § perusteella, sillä laajojen alueiden ojitukset päästävät vesiin suuria määriä Ys-asetuksen kolmannen pykälän liitteen luettelossa ll mainittuja aineita. Vastaavanlaisia aineita päästää myös turvetuotanto ja se on ollut ympäristöluvan varaista jo pitkään.

    Turvetuotanto on keskittymäalueillaan vesistöjen suurimpia kuormittajia. Parhaillaan ollaan kuivattamassa uutta suokertaa samalla, kun tyhjentyvät suonpohjat vielä kuormittavat vesistöjä., vaan ympäristöluvissa tarvitaan myös toiminnan määrällistä rajoittamista. Turvetuotantoon voidaan suunnitella myös velvoitetta kunnostaa vastaava määrä valuma-aluetta kuin turvetuotannolla poistuu.

    Maatalouden osalta ympäristötuen vaatimuksia tulee kehittää vesiensuojelun kannalta tehokkaampaan suuntaan.

    Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn ongelmaksi näyttää tulleen suunnittelun ongelmat. Riittävän yhtenäisyyden ja -tason saavuttamiseksi suunnitelmille olisi ollut eduksi, jos ne olisi laadittu viranomaistyönä. Nyt suunnittelijoiden taustalta voi löytyä jopa laitemyyntiä, mikä kyseenalaistaa suunnittelun luotettavuuden ja puolueettomuuden. Pitemmällä aikavälillä jokivarsilla tulisi siirtyä siirtoviemäreihin.

  • Pistemäinen kuormitus

    Kalanviljely on kasvava ala edelleen myös alueellamme ja merkittävä pistekuormittaja. Sille pitäisi jatkossa määritellä valuma-aluekohtainen katto.

    Taajamien jätevesien käsittely on järjestettävä niin, että toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristöoikeudenmukaisuutta. Jokainen yhdyskunta käsittelee jätevetensä alueellaan eikä johda niitä keinotekoisesti toisen vesistön tai yhdyskunnan alueelle.

  • Pohjavesien laatu ja määrä

    Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen on hyvin keskeinen. Pohjavesialueilla teiden suolaukseen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön on tarpeen saada lisätietoa.



Toimien rahoitusmahdollisuudet

  • Vesistörakentaminen ja säännöstely

    Suomessa vesivoimarakentamisesta velvoitteeksi kalakannan hoidossa on ollut ensin tapana määrätä istutusvelvoite. Nykyään yhä useammin velvoitteeksi määrätään kalatalousmaksu. Lohet ja taimenet, joita velvoitehoidossa käytetään, ovat olleet laitoskasvatuksessa noin 40 vuotta. Amerikkalaisella tutkimuksella on nyt voitu todistaa, että kapeneva geeniperimä on kaloille yhtä haitallista kuin nisäkkäillekin niin, että kanta lopulta tulee marroksi ja kuolee sukupuuttoon. Tämä kehitys on näkynyt Suomessakin jokisuihin istutettujen smolttien yhä suuremmassa kuolevuudessa 1990-luvulta lähtien. Vaikka luonnonkudusta, vapaista joista peräisin olevia lohia lähtee merivaellukselle vain osa siitä määrästä, mikä jokisuihin istutetaan, tuottavat luonnonpoikaset suurimman osan lohisaaliista. Tästä syystä kalateiden rakentaminen jokiin, joissa on jäljellä lisääntymisalueita, on kiireellistä. Istutusvelvoitteiden muuttaminen kalateiden rakentamisen toimenpidevelvoitteeksi olisi luonteva tapa hoitaa asia.

  • Hajakuormitus

    Turvekompensaatiovaroja, vesienhoitomaksuja ja kalatalousmaksuja, kertyy jonkin verran lähes kaikilla Pohjanlahteen laskevilla vesistöalueilla. Uutta rahoituspohjaa kertyisi laajemmin, jos metsäojitus tulisi ympäristölupavelvollisiksi. Kyseessä on yhteiskunnan tärkeäksi määrittelemä toiminta, jonka aiheuttamia paikallisia ympäristöhaittoja se on velvollinen korvaamaan. Toinen mahdollisuus olisi suora budjettisiirto valtion metsänparannusvaroista vesienhoidon tehostamiseen. Koska vesienhoitoon joudutaan keräämään tulevaisuudessa rahoitusta joka tapauksessa, on kuormituksesta kertyvät maksut käytännöllisempi tapa hoitaa asia, kuin tapaus kerrallaan käynnistää rahoituksen hakeminen.

    Ympäristö- ja vesitalouslupien haltijoille tulee suunnitella vuosittainen ympäristönsuojelumaksu nykyisten kertaluontoisten lupamaksujen ja haitta-alueelle kohdistettujen velvoitteiden lisäksi. Maksu olisi toiminnan laajuudesta riippuvainen ja sillä kertyvällä summalla hoidettaisiin suurempia vesistökunnostuksia alueella. Pienistä puroista syntyisi sen verran merkittäviä rahoja vuosittain käytettäväksi, että sillä jotakin saataisiin aikaan. Nykyisillä kalatalousmaksuilla, ym. ei niiden pirstaleisuudesta johtuen saada oikein mitään muuta aikaan kuin istutuksia. Varsinaisia haittoja ei voida niillä korjata



Esko Suvanto
puheenjohtaja
Iijoen suojeluyhdistys ry.