Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle

Vastine Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan antamaan selitykseen jäteveden puhdistamon ympäristöluvasta ja Maunujärven säännöstelyluvasta

Viite: Dn:o Psy-2007-y-68


Vastineen esittäjät:

Kuolion seudun kylät ry     Iijoen suojeluyhdistys ry
Kuivasenvaarantie 36 Sarviperäntie 12 A
93999 Kuusamo 93999 Kuusamo


Vastine lupahakemuksen käsittelymenettelystä

Selityksen mukaan lupahakemus koskee sekä ympäristönsuojelulain, että vesilain mukaista lupaa. Selityksen perusteella näyttää siltä, että Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston on automaattisesti myönnettävä hakijalle hakemuksen mukainen, kallein, ympäristölle haitallisin, yleisen edun vastainen, sijoituspaikaltaan mm ympäristönsuojelulain, kestävän kehityksen ja vesipuitedirektiivin/lain (1299/2004 )vastainen jäteveden puhdistamon sijoituslupa, jäteveden johtamislupa Maunujärveen sekä vesilain mukainen käyttöoikeus Maunujärven säännöstelyyn liittyviin Pohjolan voiman omistamiin rakennelmiin. Samalla Pohjolan voima menettää Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan edun nimissä mahdollisuutensa lakisääteiseen Iijoen säännöstelystä johtuvaan kalanpoikastuotantoon Maunujärvessä. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan ( EVO ) jätevesien purkupaikan siirtohankkeisiin on alusta alkaen ollut vaikuttavimpana tekijänä Torankijärven ympäristön maanomistusolot ja niihin liittyvät maan arvon nousun odotukset jätevesikuormituksen loppuessa Torangissa. Näennäisesti siirtohankkeiden perusteluiksi on esitetty Torankijärven 'imagokysymys' ja kestämättömyys lisääntyvän kuormituksen vaikutuksesta sekä Kuusamojärven tilan huonontuminen jätevesikuormituksen jatkuessa. Jätevesien purkupaikan siirron varmistamiseksi EVO:n hallintoelimissä ovat perinteisesti toimineet sellaiset henkilöt, joilla on omia tai edustamiensa yritysten kautta maanomistuksellisia intressejä Torankijärven ympäristössä. Tällä hetkellä EVO:n hallituksessa toimii mm. Koillismaan osuuskaupan edustajana toimitusjohtaja edellisen toimitusjohtajan jälkeen. EVO:n hallituksen puheenjohtajan puoliso omistaa tietojemme mukaan sisarensa kanssa maa-alueen nykyisen puhdistamon vieressä. Samat henkilöt omistavat maata myös YVA-selvityksen Mäntyselkä-vaihtoehdon jälkikäsittelykentän alueella. Vastineen antajina emme ota kantaa EVO:n hallinnon edustajien esteellisyyteen osuuskuntia koskevan lain tai muiden lakien perusteella. Haluamme kuitenkin huomauttaa hakijan selityksen s. 77 olevaan toteamaan hallintoelimien edustajien ranta-alueiden omistamattomuudesta, että EVO:n päättäjillä on selviä yhteyksiä Torankijärven maa-alueiden omistussuhteisiin.
Nyt purkupaikan siirtoa ollaan toteuttamassa mustan valkeaksi selittävän lakiasiain toimiston ja uskottavuutensa kyseenalaistavan, kuormitusvertailuja tarkoituksellisesti hakijan eduksi laativan konsulttitoimiston tuella. Lähtökohtaisesti lupaharkinnan perustana tulee käsityksemme mukaan olla hankkeen luonnonsujelulain vastaisuus päästöjen ja sijoituspaikan osalta, vesilain vastaisuus haittojen osalta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamatta jättäminen, kestävän kehityksen vastaisuus mm. energian käytön osalta sekä vesiensuojelun tavoitteiden v. 2005 ja v. 2015 vastaisuus. Vastineen esittäjinä allekirjoittaneet tarkastelevat hakijan selityksiä muistutuksestamme hakijan selityksen numeroinnin mukaisesti.

2.1 Ympäristönsuojelulain 42 §
Hakijan selityksessä s. 5 on käsitelty ympäristönsuojelulain 42 §:n edellytyksiä luvan myöntämiselle. Käsityksemme mukaan luvan myöntämisestä seuraavat kaikki 42§:n vastaisuudet. Hakemus ei täytä myöskään sijoituspaikkaa koskevan 6§:n määräystä vaihtoehtoisen sijoituspaikan tarkasteluvelvollisuudesta. Mäntyselän vaihtoehto on tämän lupapäätöksen harkinnassa kaikki YSL 42 §:n edellytykset täyttävä vaihtoehto. Lisäksi tässä vaihtoehdossa ei tarvita vesilain säännösten vastaista Maunujärven säännöstelylupaa ja näin mahdollistetaan edelleen kalankasvatustoiminta Maunujärvessä.

2.2 Yleinen etu ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa
Tässä kohdassa hakija viittaa intressivertailuun, jota ei ympäristönsuojelulain perusteella tehtävissä päätöksissä käytetä. YSL 42 § 4) mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisen taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella ei tapahdu yksinään tai yhdessä muun toiminnan kanssa. Kuolion seudun kylät ry ja Iijoen suojeluyhdistys ry ovat käsitelleet muistutuksessaan toiminnan vaikutusalueella aiheutuvia haitallisia vaikutuksia mm. elinkeinojen, luonnonolosuhteiden huonontumisen, tulvien aiheuttamien käyttömahdollisuuksien huonontumisen, veden laadun huonontumisen, taimenen, harjuksen mudun, saukon ja jokihelmisimpukan elinolosuhteiden vaarantumisen kannalta. Yleisen ja yksityisen edun vastaista on myöskin kalanpoikastuotannon loppuminen Maunujärvessä. Poikastuotannon siirtäminen uusille alueille aiheuttaa vääjäämättä uusia kuormittuvia vesistöalueita, joissa haitat edelleen jakautuvat uusien haitankärsijöiden osalle ja ovat vesienhoidon v. 2005 ja v. 2015 tavoitteiden vastaisia. Nämä seikat yhdessä aiheuttavat sen, että myönteinen lupapäätös ei ole mahdollinen.

2.6 Jäteveden puhdistamon vaikutukset Torankijärveen ja Kuusamojärveen
Hakija on liittänyt lupahakemukseen selvitykset, miten jäteveden puhdistamo vaikuttaa Torankijärven ja Kuusamojärven tilaan. Selvityksen sivulla 46, kohdassa 6.8 hakija esittää poistotehojen perustuvan yleissuunnitelmaan sekä kotimaisilta jälkivalutuskentiltä saatuihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin sekä professori Esko Lakson asiantuntija-arvioon. Torankijärven ja Kuusamojärven kuormitustarkastelun arvioinnissa on Mäntyselkä-vaihtoehdon jälkikäsittelykentän ( hydraulinen kuorma 400 m3/d ) poistotehoina käytetty ilmeisesti Lakeuden puhdistamon jälkikäsittelykentän poistotehoja. Lakeuden kentän poistotehot ( hydraulinen kuorma 900 m3/d ) perustuvat professori Lakson tutkimustuloksiin, mutta eivät vastaa Lakson Kuusamossa Rukan jälkikäsittelykentällä mittaamia, yhtä suuren hydraulisen kuormituksen( hydraulinen kuorma 400 m3/d ) omaavan kentän tuloksia. EVO:n asiantuntijana toimivan Pöyry-yhtiöiden projektipäällikön Jaana Tyynismaan mukaan samalla alueella toimivien ( samat luonnonolosuhteet ) ja samaa hydraulista kuormaa edustavien jälkikäsittelykenttien poistotehot saadaan vastaamaan toisiaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytettäessä. Selvityksessään hakija esittää, että 'poistumaprosentit eivät ole vakioita, vaan ne riippuvat mm. pinnanmuodoista, hydraulisesta kuormasta jne. joten samojen lukujen käyttö eri kohteissa ei ole perusteltua. Oravilammen hydraulinen kuormitus on selvästi suurempi kuin Suoralammensuon, koska sen pinta-ala on pienempi'. Selvityksessään hakija ei tarkenna, onko tämä nimenomaisesti professorin arvovallalla annettu asiantuntija-arvio. Tarkastuskäynnin yhteydessä oli helppo todeta Suoralammelle suunnitellun jälkikäsittelykentän pinnanmuotojen soveltumattomuus jälkikäsittelytarkoitukseen lyhyen valumamatkan, alueella sijaitsevien kumpareiden ja Tuohilehdon suon reunasta Soiluun viettävyyden takia. Käytännössä Suoralamminsuon jälkikäsittelykentän tehokas pinta-ala ei tulisi olemaan lähellekään ilmoitetun suuruinen.
Toteamme muistutuksessamme esittämiimme laskelmiin nojautuen hakijan käyttäneen tarkoituksellisesti Torankijärven ja Kuusamojärven kuormitustarkasteluissa harhaanjohtavia ja hakijan tarkoitusperien kannalta edullisia poistumaprosentteja osoittamaan Torankijärven ja Kuusamojärven kuormituksen kasvavan uuden keskuspuhdistamon toimiessa ja Torankijärven ollessa edelleen jätevesien purkupaikkana. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita noudattaen olemme muistutuksessamme osoittaneet Mäntyselkä-Oravilampi-Torankijärvi-kokonaisuuden muodostavan selvästi Maunujärvi-vaihtoehtoa haitattomamman kokonaisuuden Kuusamon uudeksi jätevesien käsittelyvaihtoehdoksi. Ympäristölainsäädännön perusteella ympäristöluvan myöntämisen edellytys on se, että toiminta tapahtuu mahdollisimman haitattomasti. Maunujärven vaihtoehdossa luvan myöntämisedellytykset eivät toteudu.

2.1.2.1 Vaikutukset Kostonjärven tilaan
Hakija väittää hankkeen ennalta arvioitavia vaikutuksia Kostonjärvessä valotetun monipuolisesti. Hakijan mukaan vaikutukset Kostonjärven fosforipitoisuuteen ovat vähäisiä ja vaikutukset typpipitoisuuteen niin ikään vähäiset.
Laskelmien mukaan fosforikuormitus Maunujärven alapuolella lisääntyy 1,2 -1,8 kertaiseksi, sekä typpikuormitus 16 - 29 kertaiseksi. Kun Maunujärven ja Kostonjärven välinen korkeusero on 46 metriä, on selvää, että laskennassa käytetty JOP-mallinnus ei ole käyttökelpoinen keino arvioimaan Kostonjärveen tulevaa tulva-aikaista kuormitusta. JOP-mallinnuksella laskettu viipymä Maunun ja Kostonjärven välisellä n. 20 km:n matkalla on ilmoitettu olevan 26 vrk ( =770 m/vrk, korkeusero 2,3 m/km ), mistä voi päätellä laskelman olevan hakemuksessakin todetun 'karkean arvion' . Kuormitustarkastelussa ei ole ollenkaan arvioitu keväällä jään mukana nousevan orgaanisen liejun ja humuksen määrää. Pohjasta ja rannoilta nouseva lieju kulkeutuu tulvan mukana Kostonjärveen ja jää tulvahuipun jälkeisen alivirtaaman ajaksi aiheuttamaan happikatoa ja rehevöitymistä Maunun ja Koston väliselle vesialueelle järvi- ja suvantopaikoille. Erityisen arvioimattomia nämä jäämät ovat sen takia, että Maunun tyhjennyksen loppuvaiheessa alapuoliseen vesistöön virtaa runsasravinteisempaa, virtaavan tyhjennysveden pohjasta ja rannoilta irrottamaa liejua. Selityksen kohdassa 3.2 (s. 30 ) hakija viittaa juoksutusten ajoitukseen tulvahuippujen ulkopuolisiin ajankohtiin veden korkeusvaihteluiden tasaajana. Tämä on ristiriidassa hakemuksessa esitetyn juoksutuksen ajoittamiseen tulvahuipppuihin. Maunujärven voimakas kuluminen oli tarkastuskäynnin yhteydessä helposti todettavissa järven ollessa lähes tyhjennettynä.
Kun nämä valtavat kuormituslisät jäävät säännöstelyn takia keväällä tyhjään Kostonjärveen ja syksyllä veden keräämisajaksi jään alle, tapahtuu Kostonjärvessä ja Maunujärven alapuolisella vesialueella ennalta arvioimattomia veden laadun huononemiseen vaikuttavia muutoksia, jotka ovat vältettävissä kielteisellä lupapäätöksellä.

2.1.2.2 Vaikutukset Kostonjärven alapuolisessa vesistössä
Hakijan mielestä on tarpeetonta käsitellä lupahakemuksen yhteydessä Kostonjoen ja Iijoen kunnostamiseen tähtääviä ohjelmia ja toimenpidesuunnitelmia sekä Suomen kansainvälisiä sitoumuksia Itämeren suojelun suhteen.
Käsittääksemme luvanhakijan puhdistamon mitoituksessa vesistöön laskettavan jäteveden typpipitoisuus ei saa ylittää pitoisuutta 15 mg/l tai puhdistustehon on oltava vähintään 70 %.
Mikäli hakija ei ole tähän sitoutunut, ei lupaa voida tälläkään perusteella myöntää.

6.6 Jätevedenpuhdistamon BAT-vaatimukset
Muistutuksessamme olemme osoittaneet, että Maunujärven vaihtoehdossa ei puhdistamo-jälkikäsittelykenttä-Maunujärvi muodosta parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntävää vaihtoehtoa. On harhaanjohtavaa kutsua Maunujärven allastusmenetelmää vuosiallastukseksi, koska hakemuksen mukaan keskimääräinen jäteveden viipymä Maunujärvessä on n. 4 kuukautta.
Mäntyselkä-Oravilampi-Torankijärvi muodostaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntävän jätevesien puhdistusjärjestelmän, jonka ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman haitattomat ja rajoittuvat Torankijärveen. Jätevesien viipymä Oravilammessa on n. 2 kuukautta ja Torankijärvessä lähes 2 vuotta ( laskennallisesti n. 630 vrk ). Parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytettäessä Torankijärven kuormitus Kuusamojärven Kirkkolahteen laskee edelleen nykyisestä kokonaiskuormituksesta siten, että jätevesien vaikutusta ei pystytä Torangin sisäisestä kuormituksesta laskennallisesti osoittamaan. Torankijärven rehevyystilan kehitystä on käsitelty Kuusamon kaupungin tilaamassa selvityksessä ( Torankijärven rehevyystilan kehitys vuosina 1995 -2006, Vesi-Eko Oy, Kuopio, Erkki Saarijärvi, marraskuu 2006 ). Tässä selvityksessä on Torankijärveä käsitelty hakijan tarkoitusperistä riippumattomien, todellisten kuormitustietojen perusteella ja tämän selvityksen perusteella Torankijärven tilan kehitys vuoteen 2020 on ennustettavissa totuudenmukaisesti kuormituksen pienentyessä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytettäessä ( BAT ). Kuusamojärven Kirkkolahden tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia on käsitelty toisessa Kuusamon kaupungin Vesi- Eko Oy:ltä tilaamassa selvityksessä ( Kuusamojärven Kirkkolahti, Kuormitusselvitys ja kunnostusmahdollisuudet, Vesi-Eko Oy, Kuopio, Eeva Kauppinen ja Anneli Heitto, Huhtikuu 2007 ). Selvityksessä ( s.22 ) todetaan ' Torankijärveen johdetaan Kuusamon keskustaajaman puhdistetut jätevedet ja järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Nykytilanteessa järven sisäinen kuormitus on kuitenkin oleellisesti jätevesikuormitusta merkittävämpi fosforikuormittaja…. Ravinnepitoisuuksien ja laskennallisen virtaaman perusteella arvioitu ravinnekuormitus Kitroninpurosta Kirkkolahteen oli 71 kg fosforia vuodessa.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnasta riippumattomien selvitysten perusteella parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate toteutuu johtamalla puhdistetut jätevedet edelleen Torankiin. Suoritettujen ja lupamääräyksin tehostettavien kunnostustoimenpiteiden vaikutuksesta Torankijärven tilaa voidaan edelleen parantaa ja pienentää sisäisestä kuormituksesta johtuvaa Kuusamojärven ravinnekuormitusta. Luonnonsuojelulain parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimusten vastaisesti ei voida hyväksyä hakemuksen mukaisesti uuden, lisäkuormittuvan n. 30 km pitkän vesistöalueen ottamista jätevesien vaikutuksen piiriin.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.
Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan on periaatteena, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lain 43 §:n 3 momentti edellyttää, että päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Saman pykälän 2 momentin mukaan tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on yleisesti saatavissa käyttöön ja sitä voidaan soveltaa toiminnassa kohtuullisin kustannuksin. Tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan Mäntyselkä-vaihtoehdossa soveltaa toimintaan huomattavasti edullisemmin kuin haetussa Maunujärvi-vaihtoehdossa.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi ( HE84/1999 ) on todettu, että ympäristönsuojelulain 41 §:ssä määritellyt lupaharkinnan perusteet muodostavat kokonaisuuden, jossa tarkastellaan samanaikaisesti luvan myöntämisen edellytyksiä ja lupamääräyksiä. Ympäristönsuojelulain 4 §:n perusteluissa on todettu, että parasta käyttökelpoista tekniikkaa pidetään periaatteena, joka korostaa yleistä lähestymistapaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan järjestämisessä ja se tulee ottaa lupaharkinnassa huomioon.

2.1.1 Terveyshaitta
Muistuttajat eivät ole erityisesti painottaneet jäteveden puhdistamon tai jälkikäsittelykentän terveyshaittoja.
Muistuttajien joukossa on joitakin henkilöitä, jotka käyttävät Maunujärven alapuolisen vesistön vettä ruokavetenään.
Välillisesti jäteveden jälkikäsittelykentästä saattaa aiheutua terveydellistä haittaa poronomistajille porojen välityksellä. Jälkikäsittelykenttä estää Korkea-ahon poroaidan käytön, mutta porot käyttävät aluetta edelleen palkimiseen. Jäteveden kautta poro voi saada haitallisia bakteereja, jotka voivat kulkeutua omistajan omaan käyttöön otetun, tarkastamattoman poronlihan kautta ihmisiin, kun omaan käyttöön otetulle lihalle ei ole tarkastuspakkoa.

2.1.4.1 Erityisesti suojellut kalalajit
Kuoliojoki on harjuksen luontainen lisääntymisjoki ja lisäksi joessa on tavattu taimenia. Koekalastuksessa Heinäjoessa tavattiin luonnonsuojelulain 38 §:n perusteella rauhoitettua mutua. Hakijan mukaan YSL:n tai VL:n perusteella luvanvarainen toiminta ole rauhoitussäännön soveltamisalalla eikä lupahakemuksessa sovelleta rauhoitussääntöjä. Muutoinkin hakijan selityksistä kuultaa välinpitämättömyys ja ylimielisyys vesiensuojelua ja vesieliöiden, sekä kalojen elinolosuhteiden huonontamista kohtaan. Hakijan selityksen mukaan mm. hankkeesta aiheutuva, rauhoitetun mudun elinympäristön huonontamien ei kuulu lupahakemuksen piiriin.
Taimen ja harjus ovat kotoperäisiä jalokalalajeja, joiden elinympäristön huonontaminen ei ole sallittua.
Vesistöön rakentamisen VL 2 luvun 3 §:n mukaan tapahduttava siten, että kalakantaa ei vahingoiteta. Mallin mukainen säännöstely aiheuttaa Maunujärven alapuolisen ravinnekuormituksen lisääntymisen fosforin osalta 1,2 - 1,8 kertaiseksi ja typen osalta 15 - 29 kertaiseksi. Samoin liete- ja kiintoainemäärien kasvua ei pystytä edes arvioimaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan Maunujärven tyhjennyksen yhteydessä. Selvää kuitenkin on, että kevään tyhjennyksen aikana jään mukana nouseva turve ja liete aiheuttavat YVA-selvityksessä ja hakemuksessa täysin arvioimattoman kuormituksen, mikä aiheuttaa kutupaikkojen liettymistä ja huonontumista. Kun Kuoliojoki on kunnostettu Kostonjärven taimenen tärkeimmäksi lisääntymisjoeksi, ei luvan myöntäminen ole kalakannan vahingoittumisen takiakaan mahdollista. Tässä yhteydessä viittaamme muistutuksessamme esille tuotuun KHO:n päätökseen ( 6.3. 2001, taltio 391, diarnro 394 ja 455/3/99 ).

5.2.5 Porotalous
Hakemussuunnitelman mukaan jälkikäsittelykentän alue aidataan ja näin estetään porojen pääsy käsittelyalueelle. Aitaaminen voi jopa helpottaa porojen ajamista erotteluaitaan.
Kuten hankkeen maastotarkastuksen yhteydessä todettiin, käsittelyalueen aita ulottuu aivan Suoralammen reunaan asti estäen porojen ajamisen kaha-aitojen väliin. Näin jälkikäsittelykenttien rakentaminen estää porojen erotustoimet Korkea-ahon aidalla, mikä vaikuttaa merkittävästi Kallioluoman paliskunnan poromiesten elinkeinon harjoittamiseen. Tarkastustilanteessa hakijan puolelta esitettiin sillan rakentamista jälkikäsittelykentältä tulevan kanavan yli Suoralammin pään ja aidan väliin. Vähänkin porojen käyttäytymistä tunteva tietää, että poro ei ajettuna lähde tämmöiselle sillalle, vaikka se olisi 50 metriä leveä. Porotaloudelle aiheutuneet haitat on esitetty tarkemmin allekirjoittaneiden muistutuksessa, mutta tässä yhteydessä haluamme vielä painottaa Maunujärven säännöstelymallista johtuvaa porojen hukkumisvaaraa. Järven pinnan noustessa jätevesien vaikutuksesta koko talven ajan, muodostuu järvelle heikkojäisiä sula- ja liejupaikkoja, joihin porot hukkuvat, kuten tapahtuu edelleenkin Pohjois-suomen suurilla tekojärvillä Lokalla ja Porttipahdalla.
Välillisiä terveyshaittoja poronomistajille on käsitelty kohdassa 2.1.1

2.1.6 Kohtuuton rasitus
Hakijan mielestä toiminta ei aiheuta kohtuutonta rasitusta. Kohtuuttomuuden arvioinnissa otetaan huomioon mm. paikalliset olosuhteet, rasituksen tavanomaisuus sekä rasituksen voimakkuus ja kesto. Hakijan väittämän mukaan jätevesien laskun vaikutukset Maunujärven alapuoliseen vesistöön ovat vähäiset.
Vähäisinä vaikutuksina ei voi pitää fosforipitoisuuden 1,2 - 1,8 kertaista kasvua sekä typpipitoisuuden lähes 30-kertaista kasvua. Sen lisäksi Maunujärven säännöstelymallista seuraa nykyisen n. 5,6 miljoonan kuutiometrin sijasta n. 7, 3 milj. m3:n vesimäärän lasku Kostonjärveen. Esitetty säännöstelymalli aiheuttaa nykyisen sijasta kaksi tulvahuippua, ensimmäinen nykyiseen verrattuna huomattavasti suurempi tulvahuippu keväällä ja syksyllä nykyistä suurempi tulvavaihe, tulvaveden noustessa rantapenkkojen yläpuolelle. Tulvasta jää rantapenkkoihin humusta ja liejua, mikä vaikeuttaa rantojen käyttöä ja alentaa ranta-alueiden arvoa. Hakemuksessaan hakija ei ole ollenkaan selvittänyt keväisen jään mukana nousevan liejun aiheuttamia ravinnekuormia, happivajetta ja muita haittoja. Tällä 30 km:n matkalla haitankärsijöiden määrä on monikertainen verrattuna Torankijärven nykyisen luvan mukaiseen haitankärsijöiden määrään. Torankijärven nykyisen jäteveden purkuluvan perusteella korvattavia haittoja maksetaan kuudelle haitankärsijälle, joista viisi on maanomistajia ja yksi kirkonkylän kalastuskunta.


Hakijan muistutustamme kohtaan esittämien selitysten lisäksi esitämme vastineen hakijan eräisiin selityksiin hakijan numeroinnin mukaisesti

2.1.4.2 Muut erityisesti suojellut lajit
Luvanhakijan selvityksen mukaan Kuoliojoessa ei todettu jokihelmisimpukkakantaa, mutta olemassaoloa ei voitu täysin poissulkeakaan. Tarkastuskäynnin yhteydessä kerrottiin Oulun yliopiston tutkijoiden löytäneen Kuoliojoesta jokihelmisimpukkakannan, mikä tieto vahvistettanee ennen lupapäätöksen harkintaa. Jokihelmisimpukan esiintyminen estää ehdottomasti Kuoliojen lisäkuormittumisen ja luvan myöntämisen.
Muistuttajien vaatimukseen saukon esiintymisen virallisesta toteamisesta ei YVA-selvityksen yhteydessä otettu kantaa ilmeisesti saukon korkean suojelustatuksen takia. Paikalliset asukkaat tietävät Maunujärven vesistöslueella asuvan ja pesivän saukkoja, sillä asukkailla on ikiaikaisia havaintoja saukkoperheistä.
Hakijan selityksen mukaan tulvat tai vedenpinnan vaihtelut eivät lisäänny siitä, mitä ne vallitsevan säännöstelyn johdosta joka tapauksessa ovat. Nykyisen säännöstelyluvan perusteella Maunujärvestä ei juoksuteta vettä ollenkaan kevättulvien aikana. Hakijan hakemuksen mukaan kevään aikana juoksutetaan vettä 30 % koko vuoden juoksutuksesta. Kun Maunujärven hakemuksen mukainen kokonaisjuoksutusmäärä on n. 7,3 milj. m3/vuosi, kevään juoksutuksen osuus on n. 2,2 milj m3. Ilmoitettu juoksutusaika keväällä on 15.4 - 30.5, joten ilmoitettu juoksutusmäärä Maunuojaan ja alapuoliseen vesistöön laskettuna tarkoittaa kunnollista kevättulvaa, mikä poikkeaa täysin nykyisestä käytännöstä. Saukon lisääntyminen tunnetaan huonosti. Synnytys tapahtuu yleensä keväällä tai kesällä, mutta nuoria poikasia on tavattu myös talvella. Pesänsä saukot tekevät puun juurakon alle tai johonkin muuhun suojaisaan paikkaan rannan läheisyyteen. Naaras hoitaa yksin 1-4 poikastaan, jotka saattavat seurata emoaan jopa puolitoista vuotta. Sukukypsiksi ne tulevat noin kolmivuotiaina ( www.biomi. org/biologia/saukko.htlm ). On selvää, että erityisesti kevään tulvajuoksutus on haitallista saukkojen pesinnälle, mutta pesiä voi tuhoutua myös kevättulvaa suuremman syysjuoksutuksen aikana, kun pesintä voi tapahtua myös syksyllä. Saukon ja mahdollisen jokihelmisimpukkakannan elinolosuhteiden huonontuminen tulee ottaa huomioon kielteisenä tekijänä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupapäätöksen kokonaisharkinnassa.

3.1. Säännöstelylupa
Selityksessään hakija esittää säännöstelystä saatavana hyötynä hakemuksen mukaisen säännöstelymallin parantavan alapuolisen vesistön puhdistautumiskykyä siitä, mitä toiminta olisi ilman säännöstelyä.
Hakijan väite vesistön nykytilaa paremmasta puhdistaumiskyvystä hakijan esittämällä säännöstelymallilla on täysin perätön, eikä Maunujärven ohittavaa jätevesien purkulupaa ole haettukaan. On täysin perätöntä väittää vesistön puhdistaumiskyvyn paranevan, kun siihen lasketaan nykytilaan verrattuna ajoittain kaksinkertainen fosforimäärä ja kolmikymmenkertainen typpimäärä sekä Maunujärvestä jään ja tulvan aiheuttaman eroosion seurauksena alapuoliseen vesistöön purkautuva humus ja lieju. Tulvan ja eroosion seurauksena purkautuvan liejun ja humuksen määrää ei YVA-selvityksessä ole lainkaan otettu huomioon. Vesilain 1 luvun 15 §:n perusteella hakijan esittämä säännöstelylupa on yksiselitteisesti hylättävä. Nykyisenkin säännöstelyn aiheuttamat vaikutukset olivat Maunujärvellä tarkastuskäynnin yhteydessä selvästi nähtävissä. Hakijan selityksen mukaan haetulla säännöstelymallilla ei ole merkitystä virkistyskäytölle, luonnonkauneuteen, muuhun ympäristön viihtyvyyteen, eikä se loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Säännöstelyn jatkaminen ei vaikuta myöskään muihin vesistön käyttötarpeisiin.
Kuten muistutuksessamme olemme osoittaneet, hakijan hakemuksen mukaisella Maunujärven säännöstelyllä on juuri kaikki nämä vahinko- ja haittavaikutukset. Täysin perätöntä on esimerkiksi väittää, että haetun mukaisella säännöstelyn jatkamisella ei olisi vaikutusta muihin vesistön käyttötarpeisiin tai yleiseen ja yksityiseen etuun, kun Maunujärveä käytetään 1,2 - 1,3 miljoonan lakisääteisesti määrätyn siian poikasten velvoiteistutusten tuotantoon. Haettu säännöstelylupa loukkaa mitä raskaimmin kalanpoikastuotantoa harjoittavan ammatinharjoittajan yksityistä etua sekä välillisesti kalakorvausten saajien yleistä etua kalanpoikastuotannon turvaamisen vaarantuessa. Samoin yleisen edun vastaista ja kokonaiskustannusten kannalta kohtuutonta on maksattaa perusteeton säännöstelyn aiheuttama kalanpoikasten korvaus kaikilla Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan osakkailla ja kuntalaisilla. Kalanpoikasten lisäksi korvattavaksi tulisivat myöskin Maunujärven säännöstelyyn liittyvät rakenteet, kalastuskorvaukset, jäteveden pumppauskustannukset, korvaukset rantojen arvon alenemisesta, käytön vaikeutumisesta, vedenhankinnasta ja Maunujärven vuokra Metsähallitukselle.
Vesilain 8 luvun 2 §:n mukaan säännöstelystä saatavan hyötynä on otettava lukuun kaikki sen toteuttamisesta saatavat edut, niihin luettuna 1) käyttökelpoisen vesivoiman määrän ja arvon lisäys, ….. käyttää maa- tai vesialuetta virkistystarkoituksiin tai kalanviljelyyn taikka muutoin tällaisella tavalla käyttää omaisuutta entistä hyödyllisemmin sekä 2 ) uittokustannusten vähentyminen, liikenteen hyväksi käytettävien varojen säästö, vedensaantietu sekä vesistön puhdistautumiskyvyn paraneminen. Vesilain 8 §:n perusteella säännöstelylupaa ei siis missään tapauksessa voida myöntää jo yksistään kalanviljelymahdollisuuden menettämisen takia.

3.2 Säännöstelyn vaikutus tulviin
Hakijan hakemussuunnitelmassa on selostettu suunniteltu juoksutus. Järjestelyn seurauksena vedenkorkeusvaihtelu tulee olemaan nykyistä vähäisempää ja ajoittamalla juoksutus tulvahuippujen ulkopuolisiin ajankohtiin vältetään tulvien lisääntyminen.
Hakemusasiakirjojen kuormitusselvityksissä selostetaan kuormitusvaikutuksen laimenevan nopeasti ja tehokkaasti ajoittamalla juoksutus tulvahuippuihin. Hakemuksessa ja selityksessä juoksutusaikoja näytetään muuttavan hakijan tarpeiden mukaisesti. Selitys ja hakemus ovat kovasti ristiriitaisia ja epävarmuutta hakijan selityksessä on erityisesti kevään aikaisista enimmäisvedenkorkeuksista ( mm. selitys, s.31 ). Kun hakemuksen mukainen Maunujärven vuosittainen vesimäärä tulisi olemaan n. 7,3 milj m3 nykyisen 5,6 milj m3:n sijasta, on selvää, että tulvahaittoja tulisi esiintymään säätelykäytännöstä johtuen kaksi kertaa vuodessa ja molempina aikoina nykyistä voimakkaammin. Hakijan selityksen mukaan alueen eläimet ja kasvit ovat jo sopeutuneet vedenkorkeuden vaihteluun. Eläimet ja kasvit eivät ole sopeutuneet uuteen säännöstelymalliin, eikä eläinten ja kasvien sopeutumista tapahdu ilman elinolosuhteiden huonontumista, levähdys- ja pesintäpaikkojen huonontumista sekä kutusorakoiden liettymistä. Käytännössä sopeutuminen tarkoittaa vesilain ja luonnonsuojelulain vastaista eliölajien kantojen taantumista ja jopa katoamista erityisesti saukon ja jokihelmisimpukan osalta.

2.4 Soilu-hankkeen merkitys jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristöluvassa
Hakija on aikaisemmin hakenut lupaa jäteveden puhdistamon rakentamiseksi ns. Kyllästämön tontille ja jätevesien johtamiseksi Soilunjärveen. Ympäristölupaviraston kielteisen lupapäätöksen jälkeen hakija valitti asiasta Vaasan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei myöntänyt kielteisestä päätöksestä valituslupaa.
Hakijan selityksen mukaan nyt käsillä olevalla hakemuksella ja Soilu-hankkeella ei ole sellaisia yhteyksiä, joiden perusteella Soilu-päätöksellä olisi tulevaa päätöksentekoa rajoittavaa oikeusvoimavaikutusta. Soilu-päätös on annettu vesioikeudellisessa asiassa ja nyt käsillä oleva hakemus on ympäristölupa-asia. Muistuttajien käsityksen mukaan lailla vesilain muuttamisesta siirrettiin vesilaista ympäristönsuojeluun viittaavia kohtia ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin jätettiin enemmän vesitalouteen liittyviä määräyksiä. Ympäristölupapäätös on kokonaisharkintaan perustuva lupapäätös, jonka perusteella luvanmyöntämisedellytyksiä harkitaan kokonaisuutena, mihin hakijakin viittaa selityksen sivulla 22. Käsittääksemme kielteisellä Soilu-päätöksellä mitä vaikuttavin ennakkotapauksen oikeusvaikutus nykyisen hakemuksen hylkäämiseen.
Soilu-hakemuksen ja nykyisen hakemuksen välillä on käytännössä täysi analogia. Molemmat hakemukset ajavat Kuusamon jätevesien purkupaikan siirtoa Torankijärvestä Iijoen latvavesiin. Molempien peruslähtökohtana on ollut yksityisten maanomistajien intressit Torankijärven alueella olevien maa-alueiden arvonnoususta jätevesien purkupaikan muuttuessa. Molemmissa hakemuksissa on kyseessä uusien vesialueiden ottaminen jätevesien vaikutuksen kohteeksi.
Käsityksemme mukaan olemme muistutuksessamme ja vastineessamme tuoneet lukuisten muiden muistuttajien kanssa esille ne seikat, jotka estävät hakemuksen mukaisen ympäristöluvan ja Maunujärven säännöstelyluvan myöntämisen.



Kuusamo 12.12.2008


Kalevi Korpela Esko Suvanto
Herastuomari, mv Terveysvalvontakemisti
Kuolion seudun kylät ry, hall.pj     Sairaalakemisti, EurClinChem
Iijoen suojeluyhdistys ry, hall.pj