Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

VALITUS

10.03.2008


IIJOEN SUOJELUYHDISTYS /

Esko Suvanto

Sarviperäntie 12 A

93600 KUUSAMO

040-5470690

esko.suvanto[at]kuusamo.fi


VAASAN HALLINTO-OIKEUS

PL 204

65101 VAASA


Viite Psy:n lupapäätös nro 16/08/2, Dnro Psy-2006-y-183

Asia Valitus Suvannon Lohi Oy:lle 8.2.2008 myönnetystä Kurkijoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta


Psy:n 8.2.2008 myöntämään lupaan haettava muutos:

Laitokselle ei tule myöntää päätöksessä mainittua ympäristö- ja vesitalouslupaa


Perustelut

Laitoksen kuormitusta ja sen aiheuttamia vaikutuksia vesiluontoon ja alueen muuhun käyttöön ei ole sosiaalisten vaikutusten ja nykyisten vesienhoidon tavoitteiden kannalta riittävästi lupakäsittelyssä huomioitu. Myös laitoksen kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ei ole lupakäsittelyssä ja -määräyksissä riittävästi huomioitu.

Laitoksella kasvatettavan kalamäärän lisäkasvu vuodessa (34 tn) aiheuttaa merkittävän kuormituksen alapuoliselle vesistölle. Laitoksen päivittäinen kesäaikainen (120 d) fosfori- (1,64 kg/P/d) ja typpikuormitus (13,9 kg/N/d) vastaavat suuren taajaman puhdistettujen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Laitoksen yli 30 vuoden aikana aiheuttamat haittavaikutukset alapuoliseen Kaukuanjärveen ovat olleet jo pitemmän aikaa selvästi nähtävissä. Alueen asukkaat ja mökkiläiset ovat haitat huomanneet päivittäisen virkistyskäytön yhteydessä. Vesikasvuston lisääntyminen, veden samentuminen, leväkukinnot, pyydysten limoittuminen sekä kalakantojen heikentyminen ja muuttuminen karua vesistöä suosivista arvokalakannoista rehevöitymistä indikoiviin särkikaloihin ovat merkki järven heikentyneestä tilasta. Merkit viittaavat ennemmin tai myöhemmin väistämättömään järven pohjalle kertyneen ravinnepommin laukeamiseen jos laitoksen kuormitus saa jatkua. Ongelmat tulevat ilmenemään konkreettisesti, kun järven ravinnetasapaino ylittää sietopisteen ja talvisia happikatoja alusvedessä alkaa ilmetä.

Asukkaiden huomiot haitoista eivät ole aiheettomia ja kertovat pitkällä aikavälillä järven tilanteen kehittymisestä paljon paremmin kuin kerran – pari vuodessa otetut vesinäytteet. Kokemus on osoittanut, että kun vesinäytteet vasta alkavat ilmentää selviä muutoksia vesistön tilan heikkenemisestä, on todellisuudessa tilanne vesistössä ollut jo pitemmän aikaa huono.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ratkaisun perustelujen mukaan toiminnasta ei aiheutuisi vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Perustelut ovat vääriä, sillä kaikki edellä mainitut haitat ovat todellisia ja aiheuttavat yleiseltä kannalta katsottuna merkittävää haittaa veden talouskäytölle (esim. pesuvetenä), virkistyskäytölle ja kalastukselle. Rasitus on muodostunut rantakiinteistöille kohtuuttomaksi, koska puhdas vesi on järven käytön ja kiinteistöjen arvon pysyvyyden kannalta tärkein arvo. Yleinen tieto järven heikentyneestä vedenlaadusta on jo nyt aiheuttanut kiinteistöjen arvon alenemista. Arvo romahtaa, jos tilanne edelleen pahenee. Asukkaiden maksama ”tuki” kalanviljelyn kannattavuuden parantamiseksi muodostuu näin ollen kohtuuttomaksi.

Kaukuanjärven vedenlaadun yleinen käyttökelpoisuusluokitus on kuormituksen aiheuttamista haitoista huolimatta vielä hyvä. Käyttökelpoisuusluokitus ei kuitenkaan ota huomioon huonoimpia tilanteita, jotka eniten haittaavat vesistön virkistyskäyttöä ja ajoittuvat yleensä juuri kesäaikaan, jolloin vesistön virkistyskäyttö on vilkkainta. Vesienhoidon tavoitteena on, että vedenlaadun käyttökelpoisuusluokitus ei heikkene ja että vuoteen 2015 mennessä vesistöjen vedenlaadun tila on vähintään hyvä ja yksittäisten kuormittajien lisäksi tarkastellaan koko valuma-alueen kuormitusta. Nykyinen kuormitus aiheuttaa selkeän vaaran Kaukuanjärven yleisen käyttökelpoisuusluokan alenemiselle ja hyvän tilan huonontumiselle. Edellä mainittuja tavoitteita ei ole ympäristölupaviraston päätöksessä huomioitu lainkaan.

Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 tavoitteissa mainitaan kalanviljelyn lupien osalta mm., että lupien käsittelyssä tulisi ottaa huomioon vesien tilatavoitteista aiheutuvien vesiensuojelutoimien tarve. Myös parhaiden ympäristökäytäntöjen mukaisia menetelmiä on tarpeen kehittää ja kalankasvatuksen päästöjä tulee pienentää parannetuilla tuotantotekniikoilla, uusilla vesiensuojelumenetelmillä sekä sijainninohjauksella. Näitä tavoitteita luvassa ei ole mitenkään huomioitu.

Ympäristölupavirasto on perusteluissaan tyytynyt toteamaan, että laitoksen huolellinen hoito, lietteenpoisto kerran viikossa sekä rehun määrää ja laatua koskevat määräykset ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate. Kuormitusta tehokkaimmin vähentäviä allas ym. ratkaisuja ei ole millään tavalla käsitelty. Sen sijaan ympäristölupavirasto on määrännyt rakennettavaksi ympäristönsuojelulain nojalla laitokseen nähden suhteellisen vähän vesistöä kuormittavan perkaamon vesien käsittelyä varten puhdistusjärjestelmän. Mikäli toiminnan jatkamiseen myönnetään lupa, on Hallinto-oikeuden sovellettava samaista ympäristönsuojelulakia ja velvoittaa hakija rakentamaan puhdistusjärjestelmä myös laitoksen jätevesille.

Kalankasvatukselle myönnettävien lupien yhteydessä kuormituksen vaikutuksia tarkastellaan lähinnä vain vastaanottavan vesistön laimennuskyvyn mukaan, vaikka ensisijaisesti itse laitoksen päästöt ja ominaiskuormitus tulisi olla merkitseviä lupia harkitessa. Nykyisestä lupakäytännöstä ja – määräyksistä johtuen ominaiskuormitusta vähentävään tekniikkaan ei ole ollut tarvetta taloudellisesti panostaa, eikä niitä jatkossakaan kehitetä, elleivät nykyiset lupamääräykset ala niitä vaatimaan. Muut elinkeinot ovat joutuneet sopeutumaan kiristyviin määräyksiin ja lupakäytäntöihin toiminnan harjoittamisessa. Uusia kustannustehokkaita menetelmiä on jouduttu kehittämään ja ottamaan käyttöön. Lupamääräysten ja niiden luoman tarpeen mukaan ovat kehittyneet myös alan innovaatiot ja investointituet. Kalanviljelyn nykyinen lupakäytäntö on täysin päinvastainen; kalanviljelyn kannattavuuskriteerit määrittelevät kuormituksen vähentämisen kannalta riittämättömät lupamääräykset ja sen myötä nykyisen vesiensuojelun heikon tason. Vaatimattomilla kuormituksen vähentämiskeinoilla tuetaan kalanviljelyn kannattavuutta vesistön muun käytön kustannuksella. Haittojen kompensaationa katsotaan kalanistutukset riittäväksi toimenpiteeksi haitan kärsijöiden tyynnyttämiseksi. Taloudellisesti kestäviä ja kuormitusta selvästi vähentäviä menetelmiä olisi kuitenkin jo nykyisin mahdollisuus ottaa käyttöön.

Hakija on selostanut laitoksen lietteenpoistossa ilmenneet vaikeudet. Ongelmat ovat samanlaisia kaikissa maauoma-allaslaitoksissa. Liete ei kerry lietetaskuihin ja laskeutusaltaisiin, vaan epätasaisesti altaan pohjalle. Poistaminen on hankalaa ja harvoin tehtynä täysin tehotonta. Maauomalaitosten kyseessä ollessa, lietetaskun vaikutus kuormitusta vähentävä menetelmänä onkin kyse lähinnä silmänlumeesta.

Rktl:n selvitysten mukaan lietetaskulla voidaan poistaa keskimäärin vain noin 8 % fosforikuormituksesta. Sekin edellyttää tehokasta ja säännöllistä lietteenpoistoa, koska lietteeseen sitoutuneen fosforin kierto on nopeata. Kerran viikossa tehtynä lietteenpoistolla ei saavuteta mitään mainittavaa puhdistustehoa. Hakijan selostus lietteenpoistosta kaivinkoneella kaivamalla vain pahentaa lietteen pääsyä alapuoliseen vesistöön.

Tehokkaampi lietteen ja ravinteiden poisto voidaan parhaiten toteuttaa riittävän suurilla betonisilla pyöröaltailla, joissa on pysty- / pyörreselkeyttimet yhdistettyinä rumpusiivilöihin, jolloin liete poistuu automaattisesti. Tutkimusten mukaan tekniikalla voidaan poistaa jopa 50 % fosforikuormituksesta ja sen aiheuttama kustannusvaikutus kirjolohen omakustannusarvoon oli Rktl:n selvityksen mukaan vain noin 11 % suurempi verrattuna maauoma-altaaseen ilman mitään puhdistuslaitteita. Muita maauoma-allasta toimivampia ratkaisuja ovat lietetaskulla tai kalattomalla laskeutusaltaalla varustetut betoniset uoma-altaat. Kaikki edellä mainitut tekniikat ovat mahdollista toteuttaa myös Kurkijoen laitoksella.

Kurkijoen kalanviljelylaitoksen toiminnan jatkamiselle ei ole riittäviä perusteita ilman merkittäviä parannuksia laitoksen nykyisen kuormituksen vähentämiseksi. Mikäli laitoksen ravinnepäästöjä ei voida merkittävästi nykyisestä alentaa puuttumalla myös altaita ja rakenteita koskeviin lupaehtoihin ja -määräyksiin, on laitoksen teuraskalatuotanto lopetettava. Haitat ovat liian suuret mitättömään hyötyyn nähden.

Päästötarkkailusta on lupamääräyksissä todettu, että laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Määräys, jonka mukaan toiminnan harjoittaja vastaa toimintansa tarkkailusta, voi olla käytännön kannalta toimivin, mutta valvonnan kannalta epäilyttävää. Olkoonkin, että vaikutustarkkailua suoritetaan ulkopuolisten toimesta.


Iijoen suojeluyhdistys ry


Esko Suvanto

puheenjohtaja