Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

VASTINE

20.05.2008


IIJOEN SUOJELUYHDISTYS /

Esko Suvanto

Sarviperäntie 12 A

93600 KUUSAMO

040-5470690

esko.suvanto[at]kuusamo.fi


VAASAN HALLINTO-OIKEUS

PL 204

65101 VAASA


Viite: Vaasan hallinto-oikeuden vastinepyyntö 7.5.2008 Suvannon Lohi Oy:n vastineesta, Dnro 00690/08/5302

Asia: Iijoen suojeluyhdistyksen vastine Suvannon Lohi Oy:n 25.3.2008 Vaasan hallinto-oikeudelle antamasta vastineesta


Hakijan mielestä Iijoen suojeluyhdistys ei ole tutustunut kalalaitoksen toimintaan ja että yhdistyksen tulisi kiinnittää ennemminkin huomiota Kurkijoen säännöstelyyn.

Iijoen suojeluyhdistys ry:n tarkoitus on vesien suojelu ja siihen liittyvien asioiden edistäminen Iijoen vesistön valuma-alueella Iin, Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Kiimingin ja Yli-Iin kunnassa. Yhdistys on perustettu vuonna 2004 ja sen kotipaikka on Kuusamon kaupunki. Yhdistyksemme kasvavan jäsenistön määrä on tällä hetkellä noin 70. Jäsenistö koostuu yksityisistä henkilöistä, yhdistyksistä ja osakaskunnista ympäri Koillismaan, myös Posiolta. Yhdistyksen hallitus koostuu toimialueensa tuntevista ympäristö-, vesi-, kala-, maa- ja metsätalouden osaajista. Yhdistys on jäsen Oulujoen-Iijoen vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Yhdistyksen tehtävänä on mm. antaa suosituksia toimialueensa vesiensuojeluun liittyvissä asioissa, tehdä esityksiä Iijoen vesistöalueen veden laadun parantamiseksi ja antaa toimialueensa vesiä koskevia lausuntoja viranomaisille, joihin kuuluvat myös hakijan mainitsemat vesistöjen säännöstelyä koskevat asiat.

Suvannon Lohi Oy:n toiminta ja aiheuttamansa haitat Kurkijoelle ja Kaukuanjärvelle ovat osalle yhdistyksemme hallituksen jäsenistä tuttuja. Palautetta laitoksen toiminnasta on voitu lukea myös paikallisista lehdistä.

Vastaajan mielestä laitoksen kuormitus aiheuttaisi selkeän vaaran Kurkijoen alaosan käyttökelpoisuuden alenemiselle ja nykyisen hyvän tilan huononemiselle.

Luvanmukaisella rehumäärällä (34 000 kg/a) laitoksen päästöt ovat kasvukaudella (122 d) fosforia noin 1,7 kg/d ja typpeä 14,0 kg/d. Kurkijoen keskialivirtaamalla (0,8 m3) fosforipitoisuuden lisäys on vähintään 6 ug/l ja alivirtaamalla (0,2 m3) vähintään 28 ug/l, jolloin kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo nousee > 30 ug:aan/l ja heikentää vedenlaatuluokituksen tyydyttävään.

Laitoksen ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on lähes 8 g fosforia ja 50 g typpeä (rehukerroin 1,1, erikokoisten kalojen rehun keskimääräinen P pit. 1,1 %, N pit. 7 %, kalaan sitoutuva P 4 g / kg, N 27,5 g / kg ja lietteeseen sit. P max. 5 %). Edes nykyisiin kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen tavoitearvoihin (P 6 g ja N 40 g) pääseminen on rehun ravinnepitoisuuksia alentamalla ja ”huolellisella ruokinnalla” käytännössä mahdotonta. Ympäristölupaviraston lupamääräys, jossa käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan ja istukaspoikasten kasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %, tuntuu erittäin kummalliselta, koska se on tällä hetkellä käytännössä mahdottomuus. Nykyisten eri-ikäisille kirjolohille tarkoitettujen rehujen keskimääräinen fosforipitoisuus on mieluimmin yli 1 %, kuin alle 1 %. Ominaiskuormituksen osalta tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi myös rehukertoimen alenemisen nykyisestä 1,1 noin 0,9:ään.

Rehujen kehittämisessä ei saada tulevaisuudessa mitään merkittävää kehitystä aikaan, eikä ruokinnan tehostamisessakaan. Fosforipitoisuuden keskimääräinen arvo ei voi enää merkittävästi nykyisestä alentua, kun suuren osan kasvukaudesta täytyy pienempiä kaloja ruokkia fosforipitoisuudeltaan ”tuhdimmalla” rehulla.

Laitoksen ympäristöluvasta jätettiin ympäristölupavirastolle runsaasti muistutuksia ja mielipiteitä. Laitoksen aiheuttamien haittojen arviointi ja lupaharkinta eivät voi perustua pelkkiin vedenlaatutietoihin. Paikallisten asukkaitten kokemukset vesistön tilan huonontumisesta ovat todellisia ja huomioitava erittäin suurella painoarvolla lupaharkinnassa. Tutkimusten mukaan vedenlaadun fysikaalis-kemialliset muuttujat eivät kerro kaikkea rehevöitymisestä. Kun niissä alkaa näkyä muutoksia kirkkaassa ja karussa vesistössä, on rehevöityminen jo pitkällä. Pienen, virtaamaltaan vähäisen ja säännöstellyn joen varrella olevan laitoksen sijainti on erittäin huono ja sen aiheuttamat haitat suhteettoman suuret.


Muihin hakijan vastineessa esittämiin väitteisiin ja mielipiteisiin olemme vastanneet Vaasan hallinto-oikeudelle 10.3.2008 jätetyssä valituksessa.


Iijoen suojeluyhdistys ry


Esko Suvanto

puheenjohtaja