Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

VALITUS

24.5.2009


IIJOEN SUOJELUYHDISTYS RY /

Esko Suvanto

Sarviperäntie 12 A

93600 KUUSAMO

040-5470690

esko.suvanto[at]kuusamo.fi


VAASAN HALLINTO-OIKEUS

PL 204

65101 VAASA

vaasa.hao[at]oikeus.fi


Viite Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 09/0196/2, Dnro:t 00690 – 00692/08/5302

Asia Valitus Suvannon Lohi Oy:lle 27.4.2009 myönnetystä Kurkijoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta


Vaasan hallinto-oikeuden myöntämään lupaan haettava muutos:

1. Laitokselle ei tule myöntää päätöksessä mainittua lupaa ilman nykyistä huomattavasti tehokkaampia lietteen ja poistoveden puhdistusjärjestelmiä.


Mikäli nykyiselle maauomalaitokselle ilman riittäviä lietteen ja poistoveden puhdistusjärjestelmiä myönnetään lupa, vaadimme lupamääräysten tarkistamista koskevaan kohtaan muutosta siten, että:

2. Luvan saajan on toimitettava ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä, johon mennessä

3. hakemukseen on liitettävät tarvittavat selvitykset toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen mahdollisuuksista tehostaa laitoksen lietteen- ja poistoveden käsittelyä:

  A. korvaamalla nykyiset maauoma-altaat betonisilla tms. uoma- tai pyöröaltailla, jotka on varustettu tehokkaalla automaattisella lietteenpoistojärjestelmällä

  B. laitoksen poistoveden käsittelyä varten on selvitettävä ainakin pyörreselkeytin – mikrosiivilä – flotaatio ja mikrosiivilä – flotaatio -puhdistusmenetelmien vaikutus ravinteiden ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä.


Perustelut

Vaasan hallinto-oikeuden päätös on oikean suuntainen antaessaan lupahakemuksen tarkistamista koskevaan hakemukseen määräyksen selvittää mahdollisuuksia vähentää laitoksen ympäristökuormitusta. Päätöksessä on kuitenkin selviä puutteita siinä määrättyjen menetelmien ja niiden toteutusaikataulujen osalta. Myös arvio laitoksen aiheuttamista haitoista ympäristölle ja muulle vesistön käytölle on heikosti perusteltu ja ristiriidassa nykyisiin vesienhoidon tavoitteisiin.

Päätöksessä vähätellään laitoksen haittoja, mutta myönnetään tarve vähentää jatkossa merkittävästi laitoksen päästöjä vesistön tilan turvaamiseksi. Vaasan hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että laitos saa jatkaa ilman mitään tehokasta lietteenpoisto- ja vedenpuhdistusjärjestelmää seuraavat 10 vuotta, jona aikana laitos tuottaa alapuoliseen vesistöön vähintään 2 000 kg fosforia ja 16 500 kg typpeä. Kuormituksen lisäajaksi on vielä laskettava aikaa vievä lupakäsittely ja 3 - 4 vuotta kestävä mahdollinen laitoksen altaiden ja vedenpuhdistusjärjestelmien uusiminen.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös pitkittää perusteettomasti laitoksen välttämätöntä uusimistarvetta, koska laitoksen lupamääräysten tarkistaminen on vasta seuraavan vesienhoitokauden jo alettua eli vuonna 2017. Suunnittelu ja työ laitoksen uusimiseksi on aloitettava kiireellisesti ja sen tulee olla valmiina ennen vuotta 2015, jolloin vesienhoidon seuraava kausi alkaa. Nyt myönnetty lupa ylittää tämän tärkeän vesienhoidon toisen suunnittelukauden ja laitoksen uusiminen saattaisi käytännössä siirtyä jopa kolmannelle vesienhoidon suunnitelmakaudelle (v. 2021 – 2027).

Nykyisen lupakäytännön käsitys kalanviljelyn ”jatkoajasta” kuormituksen vähentämisessä tuntuukin olevan ainutlaatuisen venyvä käsite verrattuna mihin tahansa muuhun toimialaan. Kalanviljelyala on olemattomilla vesiensuojeluratkaisuillaan ja kuormituksen vähentämistoimilla selvinnyt yli 40 vuotta lähes täysin muuttumattomana. Ihmetellä täytyykin, kuinka selvä näyttö kalanviljelyn aiheuttamista haitoista täytyy olla ennen kuin kalanviljelyn lupamääräyksissä aletaan vesiensuojeluratkaisuihin kiinnittää huomiota ja vähentämään selkeästi nykyistä kuormitustasoa. Muilla toimialoilla lupaehdot ovat jatkuvasti tiukentuneet ja useimmissa tapauksissa jo pelkkä kuormitus on riittävä syy niiden vähentämiseen. Ympäristöluvissa on tavallisena käytäntönä vahinkojen ja haittojen ennaltaehkäisy ja varovaisuusperiaate, koska todennäköistä on, että pitkään jatkuva ravinnekuormitus aiheuttaa väistämättä haittoja.

Päätös on ristiriidassa nykyisen vesienhoitolain tavoitteisiin nähden. Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Se edellyttää kuormituksen selvää vähentämistä kaikilla toimialoilla, myös kalanviljelyn. Suvannon Lohen kalalaitoksen vuotuinen fosforikuormitus vastaa noin 30 000 asukkaan puhdistettujen jätevesien kuormitusta ja noin 5 000 viemäriverkoston ulkopuolisen asukkaan kuormitusta. Kalanviljelystä ja sen kuormituksen vähentämistarpeesta annettiinkin runsaasti lausuntoja myös Iijoen – Oulujoen vesienhoitoehdotukseen. On hyvin todennäköistä, että myös kalanviljelyn ohjauskeinot kuormituksen vähentämiseksi tulevat olemaan jo ensimmäisellä vesienhoitokaudella nykykäytäntöä huomattavasti tiukemmat.

Kalanviljelyn kuormituksen merkittävään vähentämistarpeeseen ei päästä nykyisillä käytännöillä ja lupamääräyksillä. Maa-uoma altaissa lietetaskut toimivat erittäin huonosti. Ruokinnasta ja kalojen ulosteista altaan pohjalle muodostuva erittäin fosforipitoinen liete jakaantuu tasaisesti koko altaan alueelle, josta sen poistaminen on erittäin vaikeaa. Lietetaskuilla voidaan fosforikuormitusta vähentää vain noin 5 – 15 %, sekin edellyttää optimaalisia olosuhteita ja lietteen tiheätä ja säännöllistä poistamista, jolloin siihen sitoutuneet ravinteet eivät pääsisi liukenemaan veteen, josta sen poistaminen vaatii jätevedenpuhdistamon tapaista puhdistusprosessia. Lietteen imemistä taskuista ei kuitenkaan käytännössä tehdä, koska sen hyödyt ovat kalanviljelijöidenkin mielestä käytännössä mitättömät. Päästö- ja kuormitustarkkailuraporttien (esim. Lapin Vesitutkimus Oy:n ja Pöyry Oy: Iijoen keski- ja yläosan kalanviljelylaitosten tarkkailuraportit) mukaan lietteenpoistoa ei ole yksikään maauomalaitos ilmoittanut tekevänsä eikä niistä ole tehty havaintoja esimerkiksi valvontaa suorittavien viranomaisten laitoskäynneillä (ymp.tarkastaja A. Strandman, Taivalkosken kunta, suull. tieto). Käytännössä altaiden pohjalle joutunut liete poistetaan noin kerran vuodessa altaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin liete huuhdellaan alapuoliseen vesistöön. Rehujen tai ruokintamenetelmien kehittämisellä ei voida saavuttaa riittävää kuormituksen vähentämistä, koska muun muassa kalojen rehukertoimet ovat pysytelleet viimeiset 15 vuotta samoina. Markkinoille hiljattain lanseerattua fytaasirehuakaan ei voida pitää kovin luotettavana, koska sen toimivuudesta kuormituksen alentamisessa ei ole julkaistu tieteellistä tutkimusta. Lisäksi rehu soveltuu vain yli 400 g:n painoisen kirjolohen ruokinnassa käytettäväksi. Myös lupamääräykset ovat rehujen osalta mahdottomia noudattaa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräysten mukaan Suvannon Lohen laitoksella käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan ja istukaspoikasten kasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Määräyksen noudattaminen ei ole fosforipitoisuuden osalta mahdollista nykyisillä rehuilla. Esimerkiksi Rehuraision kirjolohirehuissa fosforipitoisuus on keskimäärin 1,14 % (vaihteluväli 0,8 – 1,3 %) ja typpipitoisuus 6,96 % (vaihteluväli 6,08 – 9,28 %), kun huomioidaan kalojen kaikki kasvatusvaiheet pienpoikasesta teurasikään.

Päätöksen perusteluissa on vedottu vesinäytetietoihin perustuvaan veden käyttökelpoisuusluokitukseen, joka on uuden vesienhoitolain myötä jäänyt pois. Kaukuanjärven ekologista tilaa ei ole Iijoen – Oulujoen vesienhoitosuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa luokiteltu, mutta on hyvin todennäköistä että Kaukuanjärven ekologinen tila vastaa tällä hetkellä vain tyydyttävää tilaa, kun sitä verrataan Iijoen alueen muihin järviin ja niistä tehtyihin luokituksiin. Esimerkiksi Iijoen latvaosalla olevan Soivionjärven luokitus muuttui Iijoen – Oulujoen vesienhoitoalueen suunnitelmaehdotuksessa hyvästä tyydyttävään, vaikka vesinäytetietojen perusteella tila osoitti hyvää.

Esimerkiksi kalastossa tapahtuvan muutoksen havaitseminen on vaikeaa ja tarkkailulla saadaan harvoin yksiselitteisiä tuloksia. Ravinnekuormituksen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen eivät tule näkyviin helposti. Niiden havaitseminen vaatisi nykyistä huomattavasti intensiivisempää tutkimista ja vertailua luonnontilaisiin vesiin. Siksi ranta-asukkaiden kertomukset kalaston ja vedenlaadun muuttumisesta pitäisi ottaa paremmin huomioon lupaharkinnassa. Ranta-asukkaiden mukaan muikku- ja siikakannat ovat Kaukuanjärvessä selvästi heikentyneet ja kaloissa esiintyy makuhaittoja. Myös pyydysten limoittuminen on ajoittain voimakasta. Edellisen kaltaiset haitat kalastolle ja kalastukselle eivät ole tyypillisiä yhdelläkään Iijoen keski- ja yläjuoksun kuormittamattomalla luonnontilaisella järvellä. Ne kertovat parhaiten Kaukuanjärven kuormituksen aiheuttamista vedenlaadusta sekä ongelmista kalastolle ja kalastukselle.

Ongelmat ovat vesinäytteisiin perustuvassa vesistötarkkailussa samat; pitkältä ajaltakin olevien vesinäytesarjojen tulkinta on vaikeaa ja suuresta pitoisuuksien vaihtelusta johtuen selviä trendejä pitoisuuksien nousussa tai laskussa on vaikea havaita. Laitoksen aiheuttama kuormitus näkyy tutkimusten mukaan selvästi kohonneina ravinnepitoisuuksina Kurkijoessa ja Kurkilammessa, jonka fosforipitoisuudet ovat Kaukuanjärven pitoisuuksiin nähden huomattavasti korkeampia. Myös Lapin ympäristökeskuksen lausunnosta käy ilmi ajoittainen vedenlaadun ja pitoisuuksien äärevöityminen, joka sekin kertoo veden kuormittuneisuudesta. Päätöksen perustelut laitoksen vähäisistä haitoista ovat näiltä osin kestämättömät. Mielestämme jo järven yhden osan huonontuminen on riittävä syy vähentää nykyistä kuormitusta merkittävästi, koska järveen kiinteästi yhteydessä olevan Kurkilammen heikko tila aiheuttaa vaaran koko Kaukuanjärven tilan heikkenemiselle.

Kaukuanjärven tilassa ei vielä ole tapahtunut täydellistä romahdusta, koska järven syvänteet ovat pysyneet niukasti hapekkaana. Voimakkaasta kuormituksesta johtuen Kaukuanjärven tilassa on väistämättä odotettavissa käänne huonompaan, jos ja kun hapettomuutta alkaa esiintyä ja järven pohjalle kertyneet ravinteet alkavat sisäkuormittaa järveä. Siinä vaiheessa ulkoisen kuormituksen vähentämisellä saavutetaan erittäin hitaasti tuloksia järven tilan parantamiseksi ja kunnostaminen on työlästä ja yhteiskunnalle kallista.

Korkeimman hallinto-oikeuden on velvoitettava Suvannon lohi Oy:n kalanviljelylaitos tehostamaan vesiensuojelurakenteita jo tällä lupakaudella. Kaukuanjärven tilan jatkuvaa heikentämistä ei voi perustella mitenkään yksityisen yrityksen toimilla ja taloudellisilla tavoitteilla. Kalanviljelyn aiheuttamista järvien pilaamisista on jo riittävästi esimerkkejä Iijoen alueella ja muualla Suomessa. Kalanviljelyn vesiensuojelurakenteiden käyttöönottoa on perusteetonta pitkittää, koska teknis-taloudellisia menetelmiä on jo kehitetty ja käytössä, kuten liitteenä olevasta lausunnosta käy ilmi.


Iijoen suojeluyhdistys ry


Esko Suvanto

puheenjohtaja

Liite: Jorma Janatuisen lausunto 15.5.2009 (4 sivua)