Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

VALITUS

10.03.2008


IIJOEN SUOJELUYHDISTYS /

Esko Suvanto

Sarviperäntie 12 A

93600 KUUSAMO

040-5470690

esko.suvanto[at]kuusamo.fi


VAASAN HALLINTO-OIKEUS

PL 204

65101 VAASA


Viite Psy:n lupapäätös nro 21/08/2, Psy-2006-y-185

Asia Valitus Pekka Vääräniemi Oy:lle 15.2.2008 myönnetystä Kurjenkosken kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta


Psy:n 15.2.2008 myöntämään lupaan haettava muutos:

Laitokselle ei tule myöntää päätöksessä mainittua ympäristö- ja vesitalouslupaa


Perustelut

Suunnitellun laitoksen vuosituotanto (64 tn) olisi alueen muiden kalanviljelylaitosten tuotantolupiin verrattuna lähes kaksinkertainen ja lisäisi Kostonjoen nykyisen kalanviljelyn tuotantokapasiteetin lähes puolitoistakertaiseksi. Laitos aiheuttaisi vesistölle merkittävän lisäyksen nykyiseen kalanviljelyn kuormitustasoon. Kostonjoen neljän muun kalankasvatuslaitoksen aiheuttama ravinnekuormitus on ollut noin 780 kg fosforia ja noin 6000 kg typpeä vuodessa. Laitos lisäisi kalanviljelyn aiheuttamaa kuormitusta fosforin ja typen osalta yli 50 %.

Laitoksen päivittäinen kesäaikainen fosforikuormitus (2,9 kg/P/d) vastaa usean kymmenen tuhannen asukkaan taajaman kuormitusta ja typpikuormitus (20,7 kg/N/d) muutaman tuhannen asukkaan taajaman puhdistettujen jätevesien kuormitusta. Esimerkiksi Taivalkosken taajaman (2 800 asukasta) vanhan jätevesipuhdistamon fosforikuormitus Iijokeen oli heinäkuussa 2007 noin 0,04 kg/d ja typpikuormitus noin 22,8 kg/d. Laitoksen aiheuttama ravinnekuormitus on siten erittäin merkittävää ja kaikkien kalalaitosten Kostonjokeen aiheuttama kuormitus vastaa jo nykyisellään suuren kaupungin kuormitusta. Kalankasvatukselle myönnettävien lupien yhteydessä on kummallista, että kuormituksen vaikutuksia tarkastellaan vain vastaanottavan vesistön laimennuskyvyn mukaan, vaikka ensisijaisesti itse laitoksen päästöt ja ominaiskuormitus tulisi olla merkitseviä lupia harkitessa.

Kostonjoen nykyinen vedenlaadun yleinen käyttökelpoisuusluokitus on hyvä. Vesienhoidon tavoitteena on, että vedenlaadun käyttökelpoisuusluokitus ei heikkene ja että vuoteen 2015 mennessä vesistöjen vedenlaadun tila on vähintään hyvä ja yksittäisten kuormittajien lisäksi tarkastellaan koko valuma-alueen kuormitusta. Jo nykyinen kuormitus aiheuttaa mielestämme selkeän vaaran Kostonjoen yleisen käyttökelpoisuusluokan alenemiselle ja hyvän tilan huonontumiselle. Edellä mainittuja asioita ei ole ympäristölupaviraston päätöksessä riittävästi huomioitu. Luvan perusteluissa tarkastellaan vain Kurjenkosken laitoksen aiheuttamaa kuormitusta.

Kuten lupaviraston perusteluissa on todettu, lietetaskuun perustuva kuormituksen vähentäminen on heikkotehoista. Selvitysten mukaan lietetaskulla voidaan poistaa keskimäärin vain noin 8 % fosforikuormituksesta. Erityisen heikkotehoista fosforin ja lietteen poisto on ko. maauoma-altaissa, joissa liete laskeutuu ja kertyy pienellä putouskorkeudella epätasaisesti altaan pohjalle ja on siten käytännössä erittäin vaikea poistaa. Vastaavasti suuremmilla putouskorkeuksilla ja virtaamilla liete poistuu altaasta lietetaskun ohi. Laitokselle myönnetyn luvan mukaan altaan viipymä olisi ainoastaan 1 h 20 min. Veden vaihtuvuus altaassa on siten erittäin nopea ja lietteen kulkeutuminen ohi lietetaskun suoraan jokeen todennäköistä.

Tehokas fosforinpoisto edellyttää kiintoaineen nopeata poistoa ja käsittelyä. Se voidaan parhaiten toteuttaa betonisilla pyöröaltailla, joissa on pysty- / pyörreselkeyttimet yhdistettyinä rumpusiivilöihin. Tutkimusten mukaan tekniikalla voidaan poistaa jopa 50 % fosforikuormituksesta ja sen aiheuttama kustannusvaikutus kirjolohen omakustannusarvoon on hakijan mainitseman Rktl:n selvityksen mukaan vain noin 11 % suurempi verrattuna maauoma-altaaseen ilman mitään puhdistuslaitteita.

Muita maauoma-allasta toimivampia ratkaisuja ovat lietetaskulla tai kalattomalla laskeutusaltaalla varustetut betoniset uoma-altaat. Mikäli edellä mainittuja allasratkaisuja ei voida Kurjenkoskelle rakentaa esim. tilan puutteen vuoksi, on laitoksen paikka myös siinä tapauksessa väärä.

Rktl:n selvitysten mukaan rehujen kehittämisellä ei ole tulevaisuudessa enää saatavissa merkittävää kuormituksen vähentämistä ja fosforipitoisuuden vähentäminen rehusta saattaa nostaa niiden hintaa jopa 20 %. Sama pätee ruokintaan ja muuhun laitoksen hoitoon. Löysät muista keinoista vähentää kuormitusta on jo aikaa sitten otettu pois. Merkittävää vähennystä on saatavissa enää allas- ja lietteenpoistotekniikan uusimisella ja kehittämisellä.

Ympäristölupavirasto on perusteluissaan todennut, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee ehkäistä ennakolta tai milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, vaikutukset rajataan mahdollisimman vähäisiksi ja käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta ja katsonut, että laitoksen huolellinen hoito, tehokas lietteenpoisto (kerran viikossa!) sekä rehun määrää ja laatua koskevat määräykset ovat niiltä osin edistyksellisintä tekniikkaa. Vaatimukset kuormitusta tehokkaammin vähentävien ratkaisujen käyttöön ottoon on taloudellisiin ja olosuhdesyihin vedoten hylätty. Mielestämme taloudellisiin syihin vetoaminen on erityisesti uuden kasvatusyksikön kohdalla väärin perusteltu. Myös muut elinkeinot ovat joutuneet sopeutumaan kiristyviin määräyksiin ja lupakäytäntöihin toiminnan harjoittamisessa. Uusia kustannustehokkaita menetelmiä on jouduttu kehittämään ja ottamaan käyttöön. Muilla aloilla lupamääräykset ovat kulkeneet edellä ja niiden toiminnan harjoittajilta vaatimat toimenpiteet välittömästi perässä. Kalanviljelyssä lupakäytäntö on nykyisin päinvastainen; kalanviljelyn kannattavuuskriteerit määrittelevät nykyiset lepsut lupamääräykset ja sen myötä nykyisen vesiensuojelun heikon tason.

Uusien laitosten perustaminen ja tuotannon lisääminen Kostonjoelle ei siten ole perusteltua, ja jatkossa jo toiminnassa olevien laitosten kuormitusta tulisi merkittävästi nykyisestä vähentää puhdistustekniikkaa uusimalla tai tuotantoa vähentämällä.


Iijoen suojeluyhdistys ry


Esko Suvanto

puheenjohtaja