Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry
Pirkko-Liisa Luhta, pj
Aaponkuja 5
93100 PUDASJÄRVI

Iijoen suojeluyhdistys ry
Esko Suvanto, pj
Sarviperäntie 12 A
93999 KUUSAMO


Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle
PL 124
90101 OULU


Viite: YVA-kuulutus Kollaja-hankkeen arviointiohjelmasta

Asia: Lausunto YVA-arviointiohjelmasta



Yleistä hankkeesta

Kollajan tekoallashanke on koskiensuojelulain ja voimassa olevien oikeuden päätösten vastainen ja siten toteuttamiskelvoton. Hanke ei voi koskiensuojelulain voimassa ollessa johtaa Yva –menettelyn mukaiseen lopputulokseen, joko hankkeen lupaprosessin käynnistämiseen tai siitä luopumiseen. Hanke tähtää Iijoen suojelupäätöksen muuttamiseen. Kyse ei siten ole normaaliin vesilain mukaiseen ympäristöluvan hakuun tähtäävästä hankkeesta. Hankkeen YVA-menettely rikkoo hallintolain luottamuksen suojaa ja yleisiä oikeusperiaatteita. Alueen ihmiset on vasten tahtoaan sidottu laittoman YVA –hankkeen myötä voimassa olevan lain kumoamiseen tähtäävään prosessiin.

Koska kyseessä on vallitsevaa oikeuskäytäntöä merkittävästi muuttavasta hankkeesta, on hankkeen ympäristövaikutukset selvitettävä huolellisesti. Vaadimme myös, että hankkeen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset selvitetään myös normaalia YVA –selostusta laajemmin ja tarkemmin, koska hankkeen lopputuotos, arviointiselostus, on tarkoitettu ensisijaisesti poliittisen päätöksenteon välineeksi. Siksi eri selvitysten tekotavat ja menetelmät on tehtävä niin, että luvut, laskelmat ja kaikki niiden perustelut esitetään selkeästi ja yksiselitteisesti, jotta ne voidaan jälkikäteen tarkistaa.

Hankkeesta vastaava on laatinut YVAn läpiviemiseksi mahdottomalta vaikuttavan aikataulun. Julkisuuteen on annettu käsitys, että ”nyt selvitetään kaikki perusteellisesti” mutta kireä aikataulu, suunnittelun keskeneräisyys ja keskeisten asioiden epävarmuus todistavat muuta. Muun muassa alueen kalaston, linnuston, kasviston ja muiden eliöiden nykytilan kunnollinen selvittäminen vaatii tutkimuksia useampana vuotena, jotta ne voidaan myös harvinaisimpien lajien osalta riittävän tarkasti selvittää. Harvinaiset lintu- ja eliölajit (esim. perhoset) eivät suinkaan pesi tai esiinny sää ym. olosuhteista johtuen joka vuosi alueella. Aikataulu ei voi olla hankkeen ympäristövaikutusten laadukasta arviointia ja selvittämistä rajoittava tekijä eikä hankkeesta vastaava voi sitä etukäteen määrittää.

Konsulttina hankkeessa olevan Ramboll Finland käyttäminen YVAn laatimiseen on vähintäänkin arveluttavaa, koska hankkeesta vastaavan Pohjolan Voima Oy:n talousjohtaja Minna Korkeaoja on Ramboll Groupin hallituksen jäsen. Selvitysten puolueeton ja asianmukainen laatiminen kyseenalaistuu entisestään, kun tilaajan edustaja istuu näkyvällä paikalla palkollisen yhtiössä.

On esitettävä selvitys siitä, mitä oikeuksia PVO oy omistaa Iijoen veteen. Voiko PVO siirtää veden voimataloutta varten pois luonnonuomasta tehtyjen kauppakirjojen perusteella?


Hankkeen vaihtoehdot

YVA-työsuunnitelmassa on neljä täysin toteuttamiskelvotonta vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen perustaminen pelkästään Pudasjärven vedenkorkeuksiin ei tee hankkeen vaihtoehdoista todellisia vaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa puhutaan ainoastaan kesäveden korkeuksista. Selvityksessä on selostettava vedenkorkeudet eri vuodenaikoina. Säännöstelyrytmikasta ei kerrota, olisiko allasta tarkoitus käyttää vuorokausi,- viikko- vai pitempiaikaiseen säännöstelyyn. Kyse on silmänlumeesta, varsinkin kun ainoastaan VE 1 on voimataloudellisesti kannattavasti toteutettavissa. Edes vesi-insinöörit eivät saa vettä nousemaan ylävirtaan, sillä sitä vaihtoehdot 1 – 4 käytännössä tarkoittavat.

Lisäksi toteamme, että myös vaihtoehto 4 on koskiensuojelulain vastainen. Siltä osin vaadimmekin selostukseen perusteellisen selvityksen siitä, millä perusteella yhtiö on siinä käsityksessä, että allas ilman voimalaitosta voitaisiin toteuttaa ilman koskiensuojelulain purkamista.

Ohjelmassa väitetään virheellisesti, että pääosa kevään tulvavesistä voitaisiin varastoida Kollajan tekoaltaaseen. Allas on tasamaalle tyypillisesti tilavuudeltaan mitätön patoallas, johon voidaan varastoida korkeintaan 10 – 20 % keskimääräisestä tulvavedestä. Altaalla ei siten ole mitään merkitystä voimataloudellisesti, jos sitten taka-ajatuksena ei ole aivan muut tavoitteet…

Vaadimme selkeitä vaihtoehtoja PVO:n tämän hankkeen kannalta tärkeänä pitämien tulvavesien varastointiin ja Pudasjärven tulvaongelmiin sekä ohijuoksutettavan energian talteenottamiseksi ja vaihtoehtoja uusiutuvan energian tuottamiseksi muulla kuin vesivoimalla. On huomattava, että luontainen tulvarytmi ei ole sinänsä ongelma fennosskandian luonnontilaisilla jokireiteillä, päinvastoin, vuodenaikainen vedenpinnan korkeusvaihtelu voi olla jopa 6 metriä ja siihen koko joen hyvinvointi perustuu.

Hankkeesta vastaava on selvästi haluton hakemaan hankkeelle todellisia vaihtoehtoja.

Hankkeessa on selvitettävä ns. nollatuottoisten (hehtaarikasvu alle 1 kuutio/v) kitumaiden ojitusten ennallistaminen ja niiden vaikutus vesistön tulvavesien varastoinnissa ja vaikutukset yli- ja alivirtaamien tasaamisessa. Iijoen valuma-alueella metsäojitettuja soita, joiden hehtaari-tuotto jää alle kuution, on arvion mukaan 40 000-80 000 ha. Näiden alueiden ennallistamisella voitaisiin vesistöalueelle palauttaa vedenpidätyskykyä, jonka tilavuus arvion mukaan on samaa suuruusluokkaa kuin Kollajan altaalla. Samalla palautetaan alueita hiilensidontaan, ehkäistään tulvariskiä, edistetään vesiensuojelua ja menetelmä olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. Selvityksessä on huomioitava myös ilmastonmuutoksen vaikutukset vuotuisiin virtaamiin ja vesistön voimatalouskäyttöön sekä sähkön tarpeeseen tulevaisuudessa.

Tulva-aikojen ohijuoksutuksia voidaan vähentää, kun asennetaan voimalaitoksiin lisää koneistoja ja on selvittää myös voidaanko käyttää muualla maailmassa käytössä olevia ns. väliaikaisia tulvakoneistoja, jotka voidaan asentaa tulvaluukkujen yhteyteen aina tarpeen vaatiessa.

Myös altaan alle jäävien energiavarojen käyttömahdollisuus uusiutuvan energian tuottamiseksi on selvitettävä, lisäksi tietysti mahdollisuus tuottaa esimerkiksi tuulienergialla vastaava altaan tuottama energiamäärä. Valtakunnallisella tasolla on myös selvitettävä mahdollisuus korvata Kollajan energiamäärä ja – tarve esimerkiksi sähkön säästön ja energiatehokkuuden parantamisella.


Hankkeen vaikutusalueen rajaus

Vaikutusalueen selvitykset on ulotettava Livojokeen, joka kuuluu hankkeen vaikutusalueeseen. Vaikutusalueeksi on otettava myös Mertajoen alapuolinen Siuruanjoki sekä Saunajärvi ja Kolijärvi, jonka vedet on tarkoitus johtaa kanavalla Mertajokeen. Vaikutusalueeksi on otettava myös Iijokisuun edustan merialue ja meriveden virtaussuunnan takia ulotettava vähintään Kuivaniemelle. Altaan elohopeapitoiset kalat pääsevät nousemaan esteettä kauas ylävirtaan ja aiheuttavat selkeän terveyshaitan niitä syöville ihmisille ja eläimille. Vaikutusalue Pudasjärven yläpuolella on ulotuttava ainakin Sotkajärveen asti ja Livojoella koko sen vesistöalueelle. Kalataloudellisesti ja imagollisesti hanke vaikuttaa koko entiselle lohen, meritaimenen ja vaellussiian nousualueelle. Niiltä osin vaikutukset on selvitettävä edellä mainitun alueen osalta.


Vaikutukset luontoon, vesistöjen tilaan, kalatalouteen sekä muuhun vesistön käyttöön

Patoaltaan – Aittojärven alue

Pohjolan Voima Oy on mainostanut Kollajan ”tekojärveä” erinomaisena virkistyskeitaana. Hankkeessa on selvitettävä mitä virkistysarvoja kymmenen metrin vedenpinnan vaihtelulla toimiva allas mahdollistaa. On selvitettävä miten alue soveltuisi esimerkiksi kalastuskäyttöön, vesillä liikkumiseen, metsästykseen ja muuhun virkistyskäyttöön sekä rantarakentamiseen. Millainen olisi altaan kalasto, sen odotettavissa oleva tuotanto ja kalojen käyttökelpoisuus sekä vedenlaatu.

Altaan ja sen lähialueen riistakannat on selvitettävä riistakolmiolaskennalla, joita on oltava alueella vähintään viisi. Laskennat, joita on tehtävä useana vuonna peräkkäin, on suoritettava sekä sulanmaan aikaan että talvella. Myös alueen metson ja teeren soidinpaikat on kartoitettava ja selvitettävä myös lähialueen soidinpaikat, jolloin voidaan arvioida altaan alle mahdollisesti jäävien soidinpaikkojen merkitys alueen teeri- ja metsokannoille. Soidinalueethan eivät ole toiseen paikkaan siirrettävissä tai uudelleen rakennettavissa.

Alueen linnusto on tarkoin selvitettävä linjalaskennoin ja se on tehtävä myös eri vuodenaikoina. Myös muiden lajien (esim. liito-orava, putkilokasvit, sammalet, kääväkkäät, kovakuoriaiset) esiintyminen on luotettavin menetelmin ja eri vuodenaikoina selvitettävä.

Altaan alueen purojen ja lampien sekä Mertajoen, Saunajärven ja Kolijärven kalasto ja niiden kalataloudellinen merkitys on selvitettävä.

Altaan alle jäisi erittäin suuria pohjavesimuodostumia. Niiden merkitys Kärppäsuon Natura-alueelle ja Siuruanjoen vedenlaatuun on selvitettävä. Pohjavesien tutkimukset (pohjavesimallinnus, virtauksien mallinnukset) on suoritettava vähintään Pyöriämaa – Jyskylampi – Sadinselkä ja Vengasvaara – Ukonkangas – Siliäkangas alueilla.

Altaan alueelle ja Pudasjärven – Aittojärven alueelle on suunniteltu mittavia patopenkereitä. On selvitettävä, mistä patopenkereisiin otetaan niihin tarvittava maa-aines (moreeni) ja myös arvioitava sen määrä. Lisäksi on selvitettävä itse altaan osalta kuoritaanko altaan pohjaa, kuinka syvästi ja mihin kuoritut massat sijoitetaan ja miten kuorinta vaikuttaa altaan kiintoaine-, elohopea-, ravinnepäästöihin sekä turvelauttojen esiintymiseen.

Saunajärven ja Kolijärven vedet on suunniteltu johdettavaksi kaivetulla kanavalla suoraan Mertajokeen. Kanavasta ja sen vaikutuksista Mertajoen vedenlaatuun, ihmisten, kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumiseen ja muista vaikutuksista on tehtävä yksityiskohtainen selvitys.

Aittojärven luontainen virtaus muuttuisi toisinpäin ja veden viipymä järvessä lyhenisi dramaattisesti. Järvi on merkittävä lintujärvi, jonka eliöstö perustuu mm. hitaaseen viipymään. Hankkeen vaikutukset Aittojärven vedenkorkeuksiin, vedenlaatuun, jääolosuhteisiin, kalastoon, linnustoon, kasvistoon ym. on perusteellisesti selvitettävä.


Luonnonuoman alue

On selvitettävä mitä luontaisen tulvarytmin poistuminen merkitsee Iijoen luonnonuomalle ja alueen omaleimaisille putaille, joiden olemassaolo perustuu luontaisiin voimakkaisiin tulviin. On selvitettävä hankkeen vaikutus Iijoen rakennetulla osalla oleviin ”luonnonuomiin”, kun uomia puhdistavat kevättulvat ja ohijuoksutukset niihin loppuvat tai niiden vaikutus heikkenee. Selvitettävä myös Pudasjärven Natura-alueen luontaisen tulvarytmin muuttuminen.

On selvitttävä, kuinka paljon vähentyisi koskipinta-ala Iijoen luonnonuomassa ja Livojoessa ja niitä vastaava kalatuottoarvio myös merellisten vaelluskalojen osalta.

Vedenlaadun vaikutukset on ulotettava merialueelle saakka. Vaikutukset Perämeren merikutuiseen harjukseen on selvitettävä.

Vaikutukset Pudasjärven alueella esiintyvään ja Suomen jokivesistöissä harvinaiseen vaeltavaan muikkukantaan on selvitettävä.

Luonnonuomassa ja Pudasjärvessä sekä Livojoen alaosalla esiintyvän jokiravun nykyinen kanta ja saaliit on selvitettävä koeravustuksin ja saaliskyselyillä. Hankkeen haitat rapukannoille ja ravustukselle on arvioitava.

1970 ja -80 – luvuilla tehtyjen selvitysten mukaan Iijoen nahkiaisen parhaat lisääntymisalueet ovat sijainneet Kipinänkosken – Pudasjärven välillä sekä Livojoen alaosalla. Hankkeen aiheuttamat haitat kuivuvan ja virtaamattoman luonnonuoman osalta on selvitettävä.

Luonnonuoman kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat sekä lajistossa ja lajien välisessä runsaudessa tapahtuvat muutokset on selvitettävä. Nykyinen kalastus ja kalatalous on selvitettävä kalastuskyselyillä ja useampana vuotena peräkkäin toistettavin sähkökalastuksin kaikilla hankkeen vaikutusalueen koski- ja virtapaikoilla.

Selvitettävä, miten hanke vaikuttaa Kipinänkosken kalastuskeskuksen toimintamahdollisuuksiin ja Iijoen vaelluskalahankkeeseen ja miten kalojen esteetön kulku järjestetään hankkeen vaikutusalueella. Lisäksi on selvitettävä myös hankkeen vaikutukset Perämeren kalastoon ja kalatalouteen.

Selvitettävä altaan sivuun jäävän pääuoman historialliset merellisten vaelluskalojen pyyntipaikat, koska ne tuhoutuvat / jäävät käyttämättömäksi.

Livojoen Kynkäänlamessa ja sen alapuolisilla alueilla on pyydetty raakkua siihen saakka, kun se rauhoitetiin vuonna 1955. Iijokialueen rakkuselvitykset aloitetiin Livojoelta jo 1980-luvun lopulla Kynkään alueelta löydettyjen simpukoiden takia. Alueen raakkuselvitys on tehtävä.

Hankkeen vaikutukset Pudasjärven Natura-alueeseen on selvitettävä. Lintu- ja kasvi-inventoinnit on tehtävä eri vuodenaikoina ja useampana vuotena peräkkäin.

Luonnonuoman ja Livojoen alaosalla on selvitettävä raakkujen esiintyminen luotettavalla tavalla (sukellusmenetelmällä).

Luonnonuoman linnusto selvitettävä ja arvioitava hankkeen aiheuttamat haitat. Varsinkin virtaavasta avovedestä talviaikaan riippuvaisen koskikaran nykyinen kanta on selvitettävä ja arvioitava hankkeen aiheuttamat haitat.

Luonnonuoman nisäkkäät (esim. saukko) selvitettävä ja arvioitava talviaikaan virtaavasta avovedestä riippuvaiselle lajille aiheutuvat haitat.

Muutokset vaikutusalueen jääolosuhteissa on selvitettävä. Niiden ja pohjapatojen vaikutus ihmisten liikkumiseen talvi- ja kesäaikaan on selvitettävä.

Luonnonuoman pohjaeläimistö sekä vesi- ja rantakasvillisuus on selvitettävä ja arvioitava veden hydrologisten ja kemiallisten muutosten aiheuttamat muutokset lajeissa ja niiden määrissä.

Selostuksesta on käytävä ilmi, mistä aiottaisiin ottaa jokiuomalle suunniteltuihin pohjapatoihin tarvittava maa-aines ja mikä on sen arvioitu tarve.

Selvityksessä on tarkasti käytävä ilmi patopenkereiden ja kanavien mitoitus sekä maisemointisuunnitelmat. Haitat Pudasjärven – Aittojärven valtakunnallisesti arvokkaalle maisemalle on arvioitava.

Koillismaan pitkäaikaisin matkailutapahtuma ja Suomen mittavin jokisoutu, Iijokisoutu, on järjestetty jo 25 kertaa. Yleiskuvauksessa todetaan virheellisesti, että soutu päättyisi Kipinänkosken yläpuolelle. Soudun kohokohta on nimenomaan Vuormankosken Tohon lasku soudun päätteeksi ja rantautuminen on vasta Vähkyrän rannassa. Vaikutukset Iijokisoutuun on selvitettävä.


Vaikutukset ilmastoon

Kollaja-hankkeen päätarkoitus on saada vesille lisää varastotilaa sähköntuotannon tehostamista varten. Perusteena vesivoiman lisäämiselle on käytetty mm. uusiutuvuutta. Altaan metaanipäästöt pienentävät tätä etua. Nelivuotisen tutkimusohjelman (Boreal Environment Research nro2/2007) tulosten mukaan metsäojitetut suot ovat tehokkaan hiilensidonnan sijasta hiilidioksidinpäästäjiä. Valkovenäjällä aiotaan ennallistaa neljännesmiljoona hehtaaria ekosysteemien hiilensidontaan, jota ennakoidaan päästökaupan yhdeksi osaksi. Arviointiohjelmassa on verrattu vesivoimaa ainoastaan fossiilisiin polttoaineisiin.


Hankkeen taloudelliset vaikutukset

Kuten edellä mainittiin, hankkeen taloudelliset vaikutukset on selvitettävä erityisen tarkasti, koska YVAn tarkoitus on erittäin poikkeuksellinen. Pohjolan Voima Oy yrittää ”myydä” hanketta päättäjille liioittelemalla hankkeen taloudellisia hyötyjä ja merkitystä Suomen energiataloudelle ja vähättelemällä hankkeen haittoja. Taloudelliset hyödyt ja haitat on selvitettävä jo YVA:n yhteydessä asianmukaisella tavalla, jotta niitä voidaan arvioida objektiivisesti ja käyttää mahdollisessa myöhemmässä päätöksenteossa eduskunnassa.

Samalla on myös esitettävä arviot korvauksista ja myös siitä, kuinka paljon Pohjolan Voima Oy joutuisi korkoineen maksamaan Suomen Valtiolle takaisin siltä aikoinaan saamia korvauksia Kollajan altaan rakentamatta jäämisestä. Arvio on erittäin tärkeä tässä vaiheessa, koska se avulla voidaan myös arvioida hankkeen järkevyyttä ja toisaalta sitä, olisiko hankkeen kustannuksien ja korvausten järkevämpää johonkin muuhun energiahankkeeseen. Taloudelliset vaikutukset tulee arvioida YVA:n yhteydessä myös siksi, että mikäli hanke etenee, on ne joka tapauksessa tiedettävä mahdollisen vesilain intressivertailun yhteydessä.

Luvut ja laskentaperusteet on esitettävä siten, että ne voidaan tarkistaa.


Hankkeen vaikutukset aluetaloudelle

Hankkeesta vastaava on väittänyt, että Pudasjärven kaupunki saisi kiinteistöverotuloja Kollajan voimalaitoksesta noin miljoona euroa vuodessa. Tästä on esitettävä selkeät laskelmat, jotka perustuvat verohallinnossa käytettävään laskentamalliin vesivoimalaitoksen kiinteistöveron muodostumisesta.

YVA –selostuksessa on selvitettävä tarkoin laskelmin hankkeen työllisyysvaikutukset hankkeen toteuttamisaikana ja sen jälkeen vähintään 30 vuoden aikajaksolla. Myös koko hankkeen vaikutusalueella työllisyysvaikutus matkailuelinkeinoon, kalatalouteen, porotalouteen, maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin

Altaan alle jäävien luonnonvarojen (metsä, turve, maa-ainekset, pohjavesi) sekä virkistysarvot (riista, marjat, muut luonnonantimet) merkitys aluetaloudelle on arvioitava.

Selvitettävä tarkasti hankkeen vaikutukset koko Iijokivarren ja Syötteen alueen matkailuimagoon.

Selvitettävä hankkeen vaikutusalueella olevien vapaa-ajan asuntojen lukumäärä sekä mökkien ja mökkiläisten alueella käyttämien palveluiden käyttöaste ja miten paljon mökkiläiset tuovat nykyään kuntaan rahaa verotuloina. Lisäksi on kyselytutkimuksella selvitettävä miten hanke toteutuessaan vaikuttaisi alueen vapaa-ajan asuntojen käyttöön, tulevaisuuden suunnitelmiin, investointisuunnitelmiin yleensä ja mitä vaikutuksia sillä olisi aluetalouteen. Lisäksi on selvitettävä miten houkutteleva hankkeen vaikutusalue olisi jatkossa esimerkiksi vapaa-ajan asumiseen ja yleensä lomanvietto- ja virkistysalueena.


Hankkeen vaikutukset Suomen energiataloudelle

Hankkeen merkitys Suomen energiataloudelle on selostettava erityisen tarkasti, koska hanketta ajava yhtiö on korostanut jatkuvasti sen erinomaisen suurta merkitystä energian ja säätövoiman tuojana ja että mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Näyttäisi myös siltä, että laskelmat tehoista ja energiantuotannosta ovat vahvasti liioiteltuja.

Vaadimmekin, että selostuksessa esitetään tarkat laskelmat Kollajan voimalaitoksen tehon muodostumisesta ja lisäksi myös alapuolisten voimalaitosten koneistojen käytettävyyden ja tehon parantumisesta. Lisäksi on myös esitettävä laskelmat, miten Kollajan allas mahdollistaisi lisäkoneistojen asentamisen alapuolisiin voimalaitoksiin. Lisäksi on kuvattava tarkasti altaan hyötytilavuus (maksimivedenkorkeuden ja minivedenkorkeuden välinen tilavuus), säännöstelykäytäntö (vuosi-, viikko- ja vuorokausisäännöstely), virtaamat ja vedenpinnan tasot vuorokausi, viikko ja eri vuodenaikoina, myös luonnonuoman virtaamat eri vuodenaikoina tulee selostaa. Lisäksi on selostettava tilanteet poikkeuksellisissa olosuhteissa, esim. poikkeuksellisen vähäiset virtaamat sekä huipputulvat (esim. 1500 m3/s) eli mitä ne käytännössä tarkoittavat Pudasjärven vedenpinnoissa, luonnonuomassa virtaamana, jne. Nämä on selvitettävä, koska hanke saattaa aiheuttaa selkeän vaaran Pudasjärven taajamalle huipputulvatilanteessa ja toisaalta luonnonuoman käytölle minimivirtaamilla.

Lisäksi on selvitettävä säätövoiman (vesivoiman) nykyinen käyttö Suomessa, säätövoiman tarve tulevaisuudessa ja Kollajan merkitys säätövoimana ja voidaanko vastaava säätövoima tuoda Suomalaisten energiayhtiöiden Ruotsissa ja Norjassa omistamien vesivoimayhtiöiden omistusosuuksien kautta tai ostamalla sitä lisää altaan kustannusarviota vastaavalla määrällä.


Sosiaaliset vaikutukset

Jokivarren kulttuuriin kuuluu erottamattomana osana puhdas virtaava vesi, vedenantimet, maisemat, eri vuodenajat, luonnonmullistukset (tulvat, jääpadot, jne), esteetön liikkuminen vesillä ja tietty odotus näiden perusolosuhteiden muuttumattomuudesta ainakaan huonommaksi. Hanke vaikuttaa kielteisesti kaikkiin näihin ja ne on perusteellisesti selvitettävä.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (kyselyt, ym.) on kohdistettava vaikutusalueelle ja painotus on oltava Kollajan alueella, missä hankkeen vaikutuksetkin ovat suurimmat.

Kesällä 2007 ennen hankkeen ”virallista” alkua tehtyjä epämääräisiä ranta-asukkaiden kuulusteluja vedenkorkeuksista järvi- ja jokialueilla ei saa hyväksyä miltään osin hankkeen selostuksessa käytettäväksi. Ihmiset ovat kokeneet kyselyt erittäin ahdistavina, jopa hyökkäävinä, eivätkä ihmiset ole monesti edes käsittäneet mistä kyselyissä on ollut kysymys. Voimayhtiön toiminta on hämärryttänyt voimayhtiön oman ja virallisen YVA-menettelyn rajan.

Olemme tehneet kantelun tammikuussa eduskunnan oikeusasiamiehelle ympäristöviranomaisten osallistumisesta voimayhtiön oman edun tavoitteluun ja koskiensuojelulain kumoamiseen tähtäävään Kollaja YVA:an osalistumisesta. On kohtuutonta, että virallistamalla yva-lain hengen vastainen Kollaja-yva, kansalaiset pakotetaan ottamaan siihen kantaa ja käyttämään aikaa lainvastaisen hankkeen valmisteluun. Yhteiskuntavastuuta ja lain kirjaimen kunnioittamista olisi kaivattu sekä voimayhtiöltä että ympäristöviranomaisilta.