Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

Iijoen suojeluyhdistys ry.
            LAUSUNTO
6.9.2005
Sarviperäntie 12 A
93999 KUUSAMO

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus /
Kirjaamo
PL 124
90101 OULU

Lausuntopyyntö 15.7.2005

Lausunto Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Yhteysviranomainen esitti lausunnossaan arviointiohjelmasta useita täsmennyksiä tehtäväksi arviointiselostuksessa. Mielestämme hankkeesta vastaava ei ole ottanut huomioon vaadittuja täsmennyksiä, vaan laatinut arviointiselostuksen pääosin alkuperäisen arviointiohjelmansa mukaan.

Selostuksessa on vesistö- ja kalastovaikutuksia arvioitu yksipuolisiin selvityksiin ja alkutietoihin perustuen, sosiaalisia vaikutuksia ei tätä selvitystä varten ole selvitetty ollenkaan, ellei niiksi lueta satunnaisesti valittuja lehtijuttuja ja mielipidekirjoittelua tai asiantuntijoiden yleisiä käsityksiä:

Vesistövaikutuksia on mallinnettu ja taulukoitu ainoastaan VE1:n osalta, vaikka yhteysviranomainen on arviointiohjelman yhteydessä sitä vaatinut ja muiden vaihtoehtojen osalta olisi vaikuttavuusarvioihin ollut aikaisempien selvitysten perusteella VE1:tä huomattavasti paremmat edellytykset. VE1:n osalta mallinnuksessa on lisäksi virheellisiä olettamuksia Kuolionjoen ja Kostonjärven tulva- ja säännöstelyrytmistä. Maunujärven keväinen purkurytmi Kostonjärveen ei suinkaan tapahtuisi selostuksessa kuvatulla tavalla tulva- vaan vähävetisimpään aikaan.

Kalastovaikutusarvioinneissa Torangin ja Kuusamojärven kuormituksen arvioidaan kasvavan Ve2 ja Ve3 vaihtoehdoissa, mikä ei vesistövaikutusarvioinnin mukaan pidä paikkaansa. Merkittävin tekijä, joka ei käy ilmi arviointiselostuksesta, on se, että kuormitus Torankiin uuden puhdistamon rakentamisen jälkeen pienenee, vaikka Rukankin jätevedet otetaan mukaan.

Torangin vaikutus Kirkkolahden kuormitukseen on 1-2 %. Torankijärven sisäkuormitteisuus ei poistuisi jätevesien poisjäämisen myötä, vaan saattaisi jopa pahentua laimennusolosuhteiden heiketessä.

Suoralammen osalta vesistövaikutuksia ei ole käsitelty lainkaan.

Käytettyjä menetelmiä ja laskentaperusteita sekä mahdollisia virhetekijöitä ei ole kuvattu riittävän tarkasti vesistövaikutuksia arvioitaessa.

Kalataloudellisten vaikutusten arvioinnit ovat puutteelliset varsinkin VE1:n osalta; arvioinnissa ei ole käytetty riittävästi olemassa olevaa aineistoa, ainoastaan yhtä kalastuskuntaa on haastateltu alueelta ja vaikutusalueen ulkopuolelle on vastoin yhteysviranomaisen lausuntoa jätetty Kostonjoki.

Kuolionjoen merkitys Kostonjärven taimenkannan lisääntymis- ja poikastuotantoalueena on jätetty selvittämättä kuten myös vaikutukset toteutettuihin vesistökunnostuksiin ja niiden tavoitteisiin. Kuolionjoen nykyistä rapu- ja jokihelmisimpukkakantaa ei myöskään ole selvitetty asianmukaisesti.

Selvityksestä käy ilmi, ettei siian kasvatus Maunujärvessä olisi enää mahdollista. Yhteysviranomainen edellytti arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että selvitykseen tulee laatia arvio mahdollisuuksista ja kustannuksista vastaavan kalanpoikaskapasiteetin rakentamiseksi. Johtopäätöksissä todetaan alustavien selvityksien mukaan Kuusamosta löytyvän tuotantokapasiteettia. Kuitenkaan kustannusarviota tai konkreettisia esityksiä Iijoen voimalaitosrakentamisen merellisen vaelluskalavelvoitteen siikojen kasvatuksesta ei ole tehty. Merkittävää kustannuslisäystä ei myöskään ole otettu huomioon taulukon 3-7 investointikustannuksissa VE 1:n osalta.


Sosiaalisten vaikutusten arviointi vaadittiin tehtäväksi vähintään vesistövaikutusten alueella. Kun epävarmuustekijöihin ja vähäisiin ja osittain vääriin lähtötietoihin perustuva vesistömallinnus Kostonjärveltä tehtiin, jonka perusteella vesistövaikutukset ulottuvat vain Kostonjärven puoliväliin, on sosiaalisten vaikutusten arviointi jätetty tekemättä kokonaan. Selvityksessä on käsitelty sosiaalisten vaikutusten arviota, mutta selvitys tukeutuu suppeaan lehdistökatsaukseen ja asiantuntijayleistyksiin, mutta vaikutusalueella asuvien ihmisten mielipiteitä ei ole kyselty edes suppealla otannalla. Selvityksessä on nostettu asukasluvut merkittävään asemaan eri vaihtoehtojen alueella, mutta se ei kerro hankkeen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, viihtyvyyteen tai elinoloihin, joita YVA-lain mukaan on selvitettävä.


Yhteenvetona arviointiselostuksesta toteamme, että VE1:n osalta vaikutuksia on tutkittu olemattomilla alkutiedoilla ja selvityksillä. VE1:n osalta jää tuntuma, että vaihtoehtoa on yritetty puoliväkisin ja heikoin perustein tyrkyttää vaihtoehdoksi muiden joukkoon. Vaihtoehtojen ns. paremmuutta on yritetty perustella heppoisesti imago- ja maanomistusoloihin vedoten, mitkä ovat mielestämme tällaisissa prosesseissa todellisiin vaikutuksiin, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, nähden toissijaisia asioita.

Valtaosa Kuusamon jätevesistä tuotetaan Vienan Kemin vesistöalueella. Suunnitelma johtaa omat jätevedet naapurin puolelle, valuma-alueen yli Iijoen vesistön puolelle on a) ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteiden vastainen b) luo alueellisia ristiriitoja c) ympäristöoikeudenmukaisuutta vastaan ja on d) absurdi. Toisaalta arviointiselostus ei osoittanut kaikessa vajavaisuudessaan missään kohtaan, että olisi jollakin tavalla perusteltua suunnitella jätevesien johtamista naapurin puolelle, vaan päinvastoin, jatkaa paremmalla puhdistusteholla entiseen purkuvesistöön. Uusien vesistöjen ottaminen jätevesikuormituksen piiriin ei kuulu valtakunnallisen vesivarastrategian päämääriin.


Esko Suvanto

puheenjohtaja
Iijoen suojeluyhdistys ry.