Klikkaa linkkejä päästäksesi lukemaan kuhunkin aihepiiriin liittyviä kannanottoja.

Kollajan allashanke
Kuusamon jätevesiasia
Turvetuotanto
Kalankasvatus
Vesienhoito

Iijoen suojeluyhdistys

Kuusamo


Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

PL 124
90101 OULU



Viite: Lausuntopyyntö 11.10.2004

Asia: LAUSUNTO KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta haki vuonna 1999 lupaa laskea Kuusamolaisten jätevedet Iijoen vesistöön Soilun kautta. Hanke päättyi kielteiseen päätökseen YVA-selvityksen ja lupamenettelyn kautta. I ijoen vesistöalueella huokaistiin helpotuksesta, kun havaittiin, ettei lainsäädäntö oikeuta epäoikeudenmukaisia, kestävän kehityksen periaatteiden vastaisia ratkaisuja.

Kun uusi yritys saada jätevedet Iijoen vesistöalueelle kävi ilmi lehtikirjoittelun kautta, asia koettiin Iijoen alueella tyrmistyttävänä. Lehdistössä kirjoitettiin kesällä 2004 avoimesta prosessista, mutta avoimuus ei ole yltänyt Iijoen vesistön puolelle. Suunnitellun ykkösvaihtoehdon (Maunujärvi-Kostonjärvi- Iijoki) eri osapuoliin ei ole oltu yhteydessä, lehtikirjoittelu on ollut puolueellisen uutisoinnin varassa. Yhteydenotot asiasta ovat olleet suunniteltujen vahingonkärsijöiden vastuulla. Vapaaehtoisen seurantaryhmän jäseniksi on kelpuutettu vain kaksi henkilöä ykkösvaihtoehdon vaikutusalueelta.

Kyse on yhteiskunnallisessa ympäristöntutkimuksessa käytetystä termistä vapaamatkustajuus, joka tarkoittaa, että päästöjä aiheuttavat henkilöt ovat eri henkilöitä, kuin niistä välittömästi kärsivät. Jokaisen yhteisön on tultava toimeen omien jätteidensä kanssa. Ympäristöoikeudenmukaisuus ei toteudu, jos yhteisö joutuu ottamaan vastaan toisen yhteisön kuormituksen. Iijoen vesistöalueella on pyritty vähentämään niin metsätalouden, maatalouden, kalanviljelyn, asutuksen kuin turvetuotannonkin aiheuttamaa vesistökuormitusta. Iijokilaakson kestävän kehityksen Agendan yhteydessä kartoitettiin asioita, joita ihmiset pitävät tärkeimpinä. Hyvä vedenlaatu koettiin kaikkein tärkeimmäksi. Siksi ulkopuolelta tuleva uusi kuormitus tulisi aiheuttamaan katkeruutta ja alueellista ristiriitaa. Epätasa-arvoa kasvattavat ratkaisut ovat vastoin sosiaalisen kestävyyden perusteita. EVO:lla näyttää olevan jätevesiasiassa vallitsevana NIMBY ajattelu: Not in my backyard.

Arviointiohjelma noudattaa samaa puolueellista ja ylimielistä linjaa kuin kesällä tapahtunut uutisointi. YVA-selostus on suunniteltu saatavan valmiiksi ennätysajassa, joka ei jätä aikaa selvitysten teolle. EVO haluaakin painottaa sosiaalisten vaikutusten arviointia, koska se on mahdollista toteuttaa talviaikana. Sosiaalisten vaikutusten arviointialue on rajattu niin pieneksi, ettei se tyydytä alkuunkaan ykkösvaihtoehdon alueella asuvia ihmisiä. Osa sosiaalisista vaikutuksista on suunniteltu tehtäväksi kilometrin säteellä purkupaikasta ja niiden merkittävyyttä arvioidaan väestön määrän suhteen. Varsin mielenkiintoinen mutta tarkoituksenhakuinen lähtökohta verratessa Maunujärven itäpäätä ja Torankijärven länsipäätä. YVA:ssa ensisijaisena tarkastelukohteena ovat kuitenkin ekologiset tekijät. Kuusamon nykyisen jätevesien vaikutusalueen merkitystä korostetaan läpi arviointisuunnitelman kun taas Iijoen puolta väheksytään, eikä selvitysten teolle nähdä juuri tarvetta, vaan tukeudutaan lähes ainoastaan olemassa olevaan tietoon. Kalastovaikutuksia selvitettäessä pidetään tärkeimpänä haastatella Kuusamon kirkonkylän kalastuskunnan esimiestä. Eikö Kuusamon jätevesien nykyisen purkuluvan seurantavelvoitteeseen kuulu olla jo riittävän selvillä Torankijärven kalastuskäytöstä?

Luonnontaloudellisia vaikutuksia Iijoen vesistöalueella selvitettäessä suunnitelmassa tukeudutaan tehtyihin selvityksiin, sähkökalastukseen Heinäjoella ja pariin vesinäytteeseen ja tarvittaessa haastatellaan myös muita kuin Kuusamon kirkonkylän kalastuskunnan esimiestä. Viimeistä lukuun ottamatta selvitykset olisi jo tehty ennen arviointisuunnitelman esilletuloa.


Vaadimme arviointiselostuksessa selvitettäväksi:

Sosiaalisten vaikutusten arviointialue on ulotettava koskemaan koko alapuolista Iijokea. SVA:ssa on tarkasteltava mm. seuraavia kysymyksiä:
1. Kuinka Iijokialueen asukkaat suhtautuvat Kuusamon jätevesien johtamiseen vesistöönsä ja millä varauksella he ovat valmiita hyväksymään hankkeen.
2. Ketkä hyötyvät Kuusamon jätevesien johtamisesta Iijokeen ja ketkä siitä kärsivät.
3. Kuinka Iijokialueen asukkaat kokevat hankkeen vaikuttavan hyvinvointiinsa, terveyteen, elinkeinoihinsa ja elämän mielekkyyteen.
4. Koetaanko hanke Iijokialueella hyvinvointia lisäävänä vai ristiriitoja aiheuttavana.
Vaihtoehdosta 1 on tehtävä SWOT-analyysi, jossa käy ilmi hankkeet uhkat, heikkoudet, vahvuudet ja mahdollisuudet.

Vesistövaikutukset. Suunnitelmassa on selostettava Maunujärven tyhjennyksen ja Kostonjärven säännöstelyn rytmiikka. Vesistövaikutukset Maunujärveen ja sen alapuolisiin vesistöihin sekä säännösteltyyn Kostonjärveen on tehty Kuusamon ympäristölautakuntaa varten pikaisesti ja ilman riittävää yksityiskohtien huomioimista. Yva-selostukseen on saatava perusteellinen selvitys. Kirkkolahden kuormitusvaikutus Kuusamojärveen tiedetään, mutta jätevesien kuormitusvaikutuksesta Kirkkolahteen ei ole annettu tietoa. Kirkkolahden kokonaiskuormitusvaikutusta on käytetty valheellisesti Kuusamojärven alueen asukkaiden mielipidemuokkauksen tukena. Tämä harhaanjohtavuus on erotettava sosiaalisten vaikutusten arviointituloksessa.

Kalasto- ja kalastusvaikutukset. Iijokialueen kalataloudellisen tilan parantamiseksi on tehty paljon tuloksekasta työtä. okialueiden kunnostaminen ja velvoitehoito ovat luoneet pohjan, jotta Iijoesta on tullut valtakunnallisesti merkittävä virkistyskalastusalue, käyttäjämäärältään ja kalastukseen käytetyltä ajalta suurempi kuin Kuusamon kalastusalue. On selvitettävä, kuinka jätevedet vaikuttaisivat alueen kalastukseen ja kalastoon pitkällä aikavälillä ja millainen imagovaikutus jätevesillä olisi vesistön kalastuskäyttöön ja matkailukalastukseen. Erityisesti tämä on selvitettävä Kostonjärven osalta, jonka merkitys ammattikalastukselle, talouskalastukselle, virkistyskalastukselle ja kalastusmatkailulle on merkittävä. Kesäjoen taimenkanta on taantunut jätevesikuormituksen takia. Kuoliojoen elinvoimainen alkuperäinen taimenkanta kokisi jätevesien vaikutuksesta ennen pitkää saman kohtalon.

Maunujärvessä kasvatetaan Iijoen edustalle istutettavat merialueen velvoitteen vaellussiiat. Luonnonravintolammikon ja jätevesilammikon yhdistäminen ei onnistu edes teoriassa jätevesien tyhjennyksen ja luonnonravintolammikon vuosirytmin takia. Istukkaiden hyvän laadun takia ei voida ajatella niiden kasvatusta jätevedessä. Selvityksessä on käsiteltävä vaihtoehto vaellussiikojen kasvatuspaikaksi.

Onko EVO:lla oikeutus ryhtyä suunnittelemaan jätevesien laskua Maunujärveen, kun siitä on voimassaoleva vuokrasopimus ja sitä käytetään lupaehtojen mukaisesti ja laissa määrättyjen velvoiteistutusten täyttämiseksi?

Nyt kun sekä Iijoen puolelle että Kuusamon puolelle on saatu perustettua vesistöjen suojeluyhdistykset, löytyykö jostakin oikeutus että toinen voi suojellakseen omia vesiään omilta jätteiltään laskea jätteensä toisen puolelle, eli klassinen kysymys; saako naapurin tontille rakentaa?