Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (KEVO) aloitti virallisesti suunnitelmat Kuusamon jätevesien johtamisesta vedenjakajan yli Iijoen vesistöalueen puolelle. Ensin suunnitelma oli johtaa jätevedet Soiluun, josta ne olisivat tulleet Kurkijoen kautta Kostonjärveen.
Hanke katsottiin vaikutuksiltaan niin laajaksi, että hankkeesta määrättiin tehtäväksi Ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Kuolionseudun kyläläisten vastustus hanketta kohtaan alkoi välittömästi. Alempana Iijokivarressa ei taidettu paljonkaan asiaan vielä kiinnittää huomiota.
Suomessa YVA on kaksivaiheinen. Ensin laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka on suunnitelma siitä, mitä ja miten selvitetään ja kuinka laajalla alueella. Tässä vaiheessa kaikki saavat lausua mielipiteensä ohjelmasta. Yleensä paikallinen ympäristökeskus toimii asiassa ns. yhteysviranomaisena; kerää mielipiteet ja tekee niistä lausunnon ja antaa hakijalle ohjeita ja tarkennuksia selvitysten tekoon. Sen jälkeen hakija aloittaa varsinaisten selvitysten teon. Yleensä työn tekee joku konsultti. Selvitysten tekoon voi mennä jopa vuosia. Kun selvitykset ovat valmistuneet, arviointiselostus tulee yleisesti nähtäville kuuluttamalla. Selostus on nähtävillä vaikutusalueen kunnissa ja lupavirastossa. Tässä vaiheessa asiasta saavat taas lausua kaikki, jotka katsovat asian koskettavan itseään. Sitten yhteysviranomainen tekee lausunnoista yhteenvedon ja antaa oman lausunnon. Sen jälkeen hakija miettii mitä tekee ja aloittaa yleensä lupahakemuksen teon. Kun hakemus on valmis, se lähetetään ympäristölupavirastoon (täällä Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Oulussa). Virasto tarkistaa hakemuksen, pyytää mahdollisesti lisäselvityksiä hakijalta ja laittaa lopulta kuulutuksen nähtäville sanomalehtiin hankkeen vaikutusalueella. Nähtävilläoloaika on vähintään 30 vrk. Tämä aikana on suotavaa käydä tutustumassa hakemukseen ja kirjoittaa siitä mielipide ja toimittaa se ympäristölupavirastolle. Jos sattuu käymään niin, että asia menee ohi ja kuulee asiasta naapureilta vasta kun kuulutusaika on ohi, niin ei hätää! Lupavirastolle voi toimittaa muistutuksia ja mielipiteitä periaatteessa niin kauan, kunnes he ovat tehneet asiasta päätöksen, eli jopa vuoden sen jälkeen kun asia on ollut nähtävillä. Hakemusten käsittelijöitä ajatellen on toki suotavaa toimia silloin kun asia on ajankohtainen. Sitten kun hakemuksesta on lausuttu, alkaa hakemuksen käsittely, joka kestää nykyään vähintään puoli vuotta, mutta isommissa asioissa helposti 1-2 vuotta. Lopulta ympäristölupavirasto antaa päätöksen ja kuuluttaa siitä lehdissä. Päätös on taas nähtävillä niissä kunnissa, joita hanke koskee. Jos päätös ei miellytä, on jälleen aika teroittaa kynä tai avata tietokone ja valittaa päätöksestä Vaasaan hallinto-oikeuteen. Tämä on varsin tavallista, yleensä päätökseen on joko hakija tai vaikutusalueen ihmiset tyytymättömiä, jompikumpi osapuoli valittaa.
Yva valmistui aikanaan ja KEVO laittoi hakemuksen Pohjois-Suomen Vesioikeuteen (aikaisemmin näitä asioita käsitteli tuomioistuin, vesioikeus, mutta vesioikeudet lopetettiin Suomesta vuonna 1999 ja tilalle perustettiin ympäristölupavirastot). Hakemusvaihe oli värikäs, hyviä lausuntoja oli runsaasti. Dramatiikkaa ei puuttunut myöskään loppumetreiltä, koska mukaan vedettiin myös ympäristöministeriö antamaan lausunto. Ministeriön lausunto olikin painava. Lopputulos oli se, ettei lupaa myönnetty. Järjen ääni voitti. Ihmiset olivat väsyneitä mutta onnellisia.
Vaan ei aikaakaan, kun uusista suunnitelmista alkoi tihkua tietoa ja pahimmat aavistukset muuttuivat todeksi. Tällä kertaa paskan tulosuunta olisi sama mutta reitti eri. Nyt suunnitelma on pumpata jätevedet 80 metrin korkeudelle vedenjakajan yli Maunujärveen tai sen ohi ja Kuoliojokea pitkin Kostonjärveen. Tässä hankkeessa on YVA-selvitysvaihe käyty läpi. Tällä kertaa vastustus ja julkisuus on ollut selvästi laajempaa kuin ensimmäisellä kerralla. YVA:n eri vaiheisiin lausuntoja on tehty runsaasti. YVA valmistui vuonna 2005 syksyllä. KEVO lupaili lupahakemuksen jättämistä jo saman vuoden loppuun mennessä, mutta aikataulu on venynyt venymistään, mikä ei toki ole mikään ihme, sillä näin todettiin yhdistyksen ja kyläläisten piirissä jo alusta alkaen. Tällä hetkellä, tammikuun puolivälissä 2007, odotetaan edelleen, millaisen hakemuksen ja milloin KEVO jättää Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle. Kun lupavirasto sitten kuuluttaa hakemuksen, on aika jokaisen jokivarren asukkaan sanoa sanottavansa joko yksityisesti tai kyläyhdistyksen, jakokunnan, osakaskunnan, kunnan, kalastusseuran, luonnonsuojeluyhdistyksen tai Iijoen suojeluyhdistyksen kautta. Kuusamon jätevedet eivät tule Iijoelle, jos se meistä on kiinni.